Kanta-Häme

Yleisö maksaa, kun muualta ei heru

–  Ihan pöyristyttävä yllätys, äimistelee kuvajournalisti Touko Hujanen.
 
Kyse on Hujasen joukkorahoituskampanjasta, joka ryhtyi heti julkaisunsa jälkeen elämään netissä omaa elämäänsä. Kampanja julkaistiin suomalaisen Mesenaatti.me-palvelun verkkosivuilla marraskuun puolivälissä.
 
Vuoden lehtikuvaajanakin palkitun Hujasen Uuden Maan Sanomat -niminen lehtihanke keräsi ensimmäisen kuuden tunnin aikana 3 000 euroa ja ylitti vuorokaudessa kokonaistavoitteensa eli 6 000 euroa. 10 000 euron raja rikkoutui viidessä päivässä. Lehti käsittelee Uudenmaan salaisuuksia.
 
Hujanen myöntää suhtautuneensa rahoituksen järjestymiseen skeptisesti.
 
– Mietin, että tietävätkö ihmiset, mitä joukkorahoitus edes on. Näköjään tietävät.
 
Laajasta tuttavapiiristä apua
Julkaisua edelsi usean kuukauden esityö, minkä aikana Hujanen myös kuvasi kohteet.
 
– Tein sellaisen periaatepäätöksen, että en tee perinteistä markkinointia ollenkaan. Sen sijaan päätin tehdä koko kampanjasta oman teoksensa.
 
Hujanen ryhtyi jo kesällä antamaan projektistaan maistiaisia sosiaalisen median välityksellä.
 
Facebookiin hän teki kuvausreissujensa jälkeen postauksia. Yleisö viritettiin otolliseen tilaan kuin varkain. Kun joukkorahoituskampanja sitten julkaistiin, oli vyöry suomalaisessa mittakaavassa ennennäkemätön. Hujanen myöntääkin, että laajalla ystävä- ja tuttavapiirillä oli vaikutusta.
 
– Alussa rahaa näytti tulevan tutuilta, mutta muutamaa päivää myöhemmin lähes kaikkien rahoittajien nimet ovat olleet itselle tuntemattomia.
 
Pääosa kulttuurialan kampanjoita
Mesenaatti.me-palvelun tuottajan Tanja Jänicken mukaan Hujasen kampanja on hyvä esimerkki siitä, miten vaikea kampanjoiden menestymistä on ennakoida.
 
– Toukon kampanja lähti viraaliksi, se levisi itsestään netin eri väyliä pitkin, Jänicke sanoo.
 
Valtaosa Mesenaatin kautta rahoitustaan etsivistä hankkeista on kulttuurialan hankkeita. Nouseva buumi ovat erilaiset sosiaali- ja terveysalan hankkeet, sellaiset, joiden kautta pyritään tuottamaan hyvää esimerkiksi lapsille tai vanhuksille. Mukana on myös yrityksiä, innovaatioita sekä startup-yrityksiä.
 
– Helpoimmin rahoitusta saavat tällä hetkellä journalismi ja valokuvaus. Selvästikin on olemassa tilaus laadukkaammalle journalismille ja kuvajournalismille. Tällä saattaa olla yhteys journalismin julkaisualan murrokseen.
 
Kuvajournalisti Touko Hujanen on Jänicken kanssa samoilla linjoilla. Kyse on Hujasen mukaan nimenomaan kustannustoiminnan kriisistä.
 
– Journalismissa tapahtuu sama kuin mitä viitisen vuotta sitten tapahtui kahville. Silloin markkinoille tuli isoja kahviketjuja, jotka tarjosivat ihmisille nopeasti mukaan otettavaa kahvia. Ihmisten kahvin kulutuksessa tapahtui kuitenkin muutos: haluttiinkin hyvää kahvia, jonka voi nauttia rauhassa ja vaikka valmistaa kotona. Pienpanimokulttuuri levisi ja sama on tapahtumassa nyt myös journalismissa.
 
Yleisö voi löytyä kampanjan avulla
Murros on meneillään myös musiikkibisneksessä, missä muusikoiden ansaintalogiikka muuttuu ja musiikki leviää aivan uudenlaisia kanavia pitkin. Kehitys heijastuu myös Mesenaatti-palvelun puolelle, sillä musiikkiin liittyvät kampanjat ovat palvelussa ehdoton enemmistö.
 
– Muusikoiden on myös helppo saada rahoitusta, sillä heillä on jo olemassa olevat faniyleisöt. Musiikin ja journalismin alalta on myös esimerkiksi teatteria helpompi antaa yleisölle makupaloja siitä, mitä projekti tuo tullessaan.
 
Joukkorahoituskampanjan kautta muusikon on toisaalta myös mahdollista löytää yleisönsä.
 
– Tätä kautta voi saada kummallisiakin juttuja julkaistuksi, Jänicke sanoo.
 
Enemmän kuin moni säätiö jakaa
Mesenaatissa julkaistaan kuukausittain keskimäärin 15–20 uutta kampanjaa, ja määrä on Jänicken mukaan jatkuvasti kasvussa.
 
– Reilusti yli 70 prosenttia kampanjoista onnistuu saamaan rahoituksen tätä kautta. Prosenttiluku tietysti laskee koko ajan sitä mukaan, kun kampanjoiden määrä lisääntyy. Meille on kuitenkin kunnia-asia, että pystyisimme pitämään onnistumisprosentin tuossa 70:ssä.
 
Kansainvälisessä Kickstarter-palvelussa rahoituksen järjestyy noin 45 prosentille kampanjoista. Tosin kampanjoiden määräkin on aivan toista luokkaa kuin suomalaisessa Mesenaatissa. Silti joukkorahoitus on vielä suurimmalle osalle suomalaisista tuntematon rahoitusmuoto.
 
– Maailmalla on huomattu, että joukkorahoitus on myös oiva markkinointityökalu. Projektista saatetaan julkaista joukkorahoituskampanja, vaikka rahoitukselle ei välttämättä olisi edes tarvetta. Kampanja on hyvä keino saada näkyvyyttä ja sitouttaa yleisöjä.
 
Mesenaatin kautta on kerätty pian puolen miljoonan euron edestä rahoitusta erilaisille projekteille.
 
– Vaikka summa on vielä suhteellisen pieni, on se kaikki kuitenkin aivan uutta rahaa kulttuurille ja taloudelle – se on pois ihmisten muusta kulutuksesta. Lisäksi summa on enemmän kuin mitä moni pienempi säätiö jakaa kulttuurihankkeille, Jänicke muistuttaa. (HäSa)
 
 
 

Tästä on kysymys

Mesenaatti.me on Suomen ensimmäinen puhtaasti joukkorahoitukseen, tai yhteisörahoitukseen, eli crowdfunding-toimintaan, tarkoitettu palvelu.
 
Crowdfunding on kansainvälisesti vakiintunut rahoitusmuoto, jossa ihmiset osallistuvat yhdessä heille tärkeän hankkeen rahoittamiseen.
 
Hanke voi liittyä esimerkiksi palveluun, yhteisöön, yritykseen, teokseen tai tuotekehitysprojektiin.
 
Palvelussa yksittäiset ihmiset, työryhmät, yhteisöt, yhdistykset, järjestöt ja yritykset voivat esitellä projektejaan ja hakea niille tukea. 
 
Rahoittajaksi voi lähteä kuka tahansa vaikkapa 10 euron summalla.
 
Vastike voi olla vaikka tavara, palvelu, elämys, jäsenyys tai osuus voitosta.