Kanta-Häme

Ylijääneen kouluruoan myynti mietintämyssyssä

Ylijääviä kouluruokia voi ehkä jo lähiaikoina ostaa hämeenlinnalaiskouluista, jos ruoat valmistava Linnan Ateria pääsee asiassa yhteisymmärrykseen koulujen rehtoreiden kanssa.

Tai mahdollisesti ruokaa möisi vain yksi pilottikouluksi valittava koulu.

– Kouluissa on oma, aika kurinalainen järjestelmänsä kouluruokailun toteuttamiseksi, ja ruoka-ajat on tiukasti määritelty. Heti kun joudan, istumme tätä miettimään. Itse järjestelmän kuntoon saattaminen ei veisi maksimissaan kuin vain joitakin viikkoja, kertoo Linnan Ateria oy:n toimitusjohtaja Nina Rokkila.

Maalaisjärki kehiin

Rokkila on suorastaan innoissaan Jyväskylässä Vaajakummun koulussa alkaneesta kokeilusta, jossa kouluruoan hävikkiä yritetään vähentää myymällä yli jäävää ruokaa ulkopuolisille. Annoksen hinta on 1,5 euroa.

– Idea on hyvä. Elintarviketurvallisuusvirasto Evira on väljentänyt lainsäädäntöä ja myös tähderuoan käyttöä. Meillä ei ole ollut tähän asti mitään muuta mahdollisuutta kuin heittää se jätteisiin kuormittamaan jätehuoltojärjestelmää. On mukavaa, että yhteiskunta järkevöityy.

Aikoinaan Linnan Ateria antoi tähderuoan eläinten ravinnoksi, mutta Evira kielsi sen.

Rahastus mietittävä

Tällä hetkellä ikäihmiset voivat käydä kouluissa ruokailemassa ruokalipuilla, mutta heille myytävä ruoka ei ole yli jäänyttä ruokaa.

Nina Rokkila arvelee, että osa heistä siirtyisi ostamaan ylijääneitä ruoka-annoksia.

– Asiakkaina olisivat ehkä myös työttömät sekä toisten oppilaitosten opiskelijat. Voisin kuvitella, että keskustan kouluissa voisi olla aika laaja käyttäjäkunta.

Muutama mahdollinen ongelma nousee heti esiin.

– Mitä, jos tuleekin 50 ruokailijaa, eikä tähderuokaa riitä kaikille? Miten annoksia sitten jaettaisiin? Maksukin pitäisi kerätä jollakin tavalla. Miten rahan liikuttaminen kouluissa tapahtuisi? Rokkila miettii.

Hän uskoo ratkaisujen silti löytyvän.

– Jos kouluissa hyväksytään järjestelyt ja idea nähdään hyvänä, myynnille ei ole mitään estettä.

Hävikki vähäistä

Linnan Aterian syömättömistä kouluruoista tulee hävikkiä noin 10 prosenttia.

– Meillä hävikki ei ole niin merkittävää kuin muissa kaupungeissa. Olemme tehneet asian kanssa tosi paljon töitä. Mutta mitä isompi koulu, sitä isompaa hävikki, toimitusjohtaja Nina Rokkila sanoo.

Europa-lehden mukaan elintarvikkeita ja valmista ruokaa päätyy kaatopaikoille EU:n alueella 50–100 kiloa vuodessa asukasta kohden. Fusions-hankkeella 13 EU-maata, myös Suomi, yrittävät puolittaa hävikin vuoteen 2016 mennessä. Suomessa hanketta vetää Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT. (HäSa)

Päivän lehti

27.1.2020