Kanta-Häme

Ylijääneet ateriat ovat poikkeuksetta biojätettä

Suomen kouluissa, sairaaloissa ja vanhainkodeissa heitetään biojätteisiin vuosittain jopa miljoonia aterioita.

Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin ravitsemistyönjohtaja Tuula Vihersaari kertoo, että keskussairaalan keittiössä annoksia valmistetaan päivittäin 1 800-2 000. Biojätettä kertyi vuonna 2011 yhteensä 97,6 kiloa. Mukana olivat ruoantähteiden lisäksi myös ruoanlaitossa koituvat jätteet, kuten kahvinporot, banaaninkuoret ja tomaattien kannat.

Samana vuonna ruokaa heitettiin pois keskimäärin päivässä 800 grammaa lounaalta, päivälliseltä 1,5 kiloa.

– Potilailta tuleva hävikki on helposti hallittavissa, sillä osastoilta tehdään tarkat tilaukset potilasmäärien mukaan. Jos joltakin potilaalta ruokaa jää säännöllisesti, häneltä on helppo kysyä, laitetaanko ensi kerralla pienempi annos, Vihersaari kertoo.

Kaikille avoin ruokailu ei innosta

Kanta-Hämeessä laitokset yrittävät hillitä syntyvää biojätettä ateriasuunnittelulla, ja toivovat myös asiakkailta sitoutumista. Esimerkiksi yläasteikäisten kohdalla Linnan Ateria on harkinnut ruokalipukkeen käyttöönottoa, jonka hankittuaan oppilas ikään kuin lupaa keittiölle tulevansa syömään.

Lämpimänä tarjoiltua ruokaa ei saa kuumennuksen jälkeen lain mukaan tarjoilla. Ylijääneet ateriat ovat siis poikkeuksetta biojätettä.

Hämeen Sanomat ei saanut Linnan Aterialta tarkkoja hävikkilukuja kesälomien vuoksi, mutta toimitusjohtaja Nina Rokkilan mukaan hävikkitilanne on luultua parempi tilaaja-tuottajamallin ansiosta.

– Ruokatilaus tehdään meiltä sen mukaan, kuinka monta syöjää on. Kun annoskokokin on tarkkaan laskettu, on yhä enemmän päiviä, jolloin ruokaa ei jää yhdessä kohteessa kuin muutama kilo.

Esimerkiksi Jyväskylän Keljon palvelutalossa lähiympäristön asukkaat ovat voineet käydä ruokalassa syömässä eurolla varsinaisen lounasajan päätyttyä lounasta, joka muuten olisi pakko heittää pois. Rokkila pitää ideaa periaatteessa hyvänä, mutta toteutusta työläänä, sillä joinakin päivinä ruokaa jää yli vain muutaman annoksen verran.

– Kyllä sen fokuksen tulisi olla ensisijaisesti hävikin ennaltaehkäisyssä.

Edes henkilökunta ei saa hävikkiä

Vähittäiskauppojen hävikkiongelmaan tuli apuun Evira, joka toukokuun lopulla höllensi ruoka-apuun käytettävien, erääntyvine elintarvikkeiden ohjeistusta. Uudet ohjeet sallivat viimeisenä myyntipäivänä pakastettujen tuotteiden jakamisen kahden kuukauden kuluessa jäädytyksestä.

Myös viimeisen myyntipäivän lähestyessä kauppias saa myydä tuotteita alennuksella.

Päiväkodeissa, vanhainkodeissa ja kouluissa tarjolla ollut ruoka heitetään sitä vastoin lain mukaan poikkeuksetta pois. Henkilökunta ei saa viedä biojätteisiin joutavaa ruokaa kotiin edes maksua vastaan.

– Tuntuuhan se vähän tylyltä linjaukselta, ja kyllä kai samalla logiikalla sääntöjä voisi höllentää suurkeittiöidenkin kohdalla, Rokkila arvelee. (HäSa)
 

OIKAISU: Toisin kuin biojätettä koskevassa jutussa (HäSa 2.7.) kerrottiin Eviran uudet ohjeet koskevat ravintoloiden ohella niin myymälöiden valmistuskeittiöitä, henkilöstöravintoloita kuin suurtalouksiakin.
Kerran tarjolla ollutta ruokaa ei saa panna tarjolle toistamiseen. Ruokajätteisiin heittämisen sijaan tällainen ruoka voidaan luovuttaa välittömästi kuumana tai samana päivänä nopean jäähdytyksen (6 asteeseen 4 tunnissa) jälkeen henkilökunnalle tai ruoka-apuun, jos ruoka on aistinvaraisesti arvioituna moitteetonta ja se on säilynyt tarjoilulinjastossa vähintään 60 asteisena.