fbpx
Kanta-Häme

Yliopistojen lukuvuosi alkoi säästöliekillä

Uuden hallituksen tavoitteena on, että yhä suurempi osa opiskelijoista siirtyisi työelämään jo kandidaatin tutkinnon jälkeen. Tampereella politiikan tutkimusta opiskeleva Mikko Vesterinen ei ihan suoralta kädeltä pure kanditutkinnon työelämärelevanttiutta.
 
– Ensinnäkään kanditutkinto ei takaa pätevyyttä kaikilla aloilla. Tuntuu, että päättäjät haluavat opiskelijat liukuhihnalta hommiin. Opiskeluaikoja lyhennetään ja kurssitarjontaa supistetaan. Vaarana on, että opiskelijoista tulee samanlaisia, kun kaikki käyvät samat kurssit.
 
– Mielestäni opiskeluaikojen lyhentämisen sijaan työntekoa opintojen ohessa tulisi helpottaa. Kumpi on parempi: siirtyä nopeasti korkeakoulusta töihin ilman työkokemusta vai opiskella pitempään ja kartuttaa ohessa työkokemusta?
 
Vesterisen mielestä on hassua, että samaan aikaan kun hallitus peräänkuuluttaa innovaatioiden tärkeyttä, niille ei anneta sopivaa maaperää. Innovaatiot eivät synny pakottamalla ja hoputtamalla, saati leikkaamalla tutkimuksesta.
 
Kurssitarjonnan supistuminen näkyy myös Tampereella. Vielä vuonna 2011 kielikeskus tarjosi esimerkiksi japanin ja portugalin kursseja. Ranskan ja Saksan alkeiskursseja oli viisi. Tällä hetkellä tarjolla on ranskasta ja saksasta yhdet alkeiskurssit, ja japanin ja portugalin kurssit ovat kadonneet.
 
– Laaja kurssitarjonta mahdollistaa sen, että opiskelijat voivat perehtyä eri asioihin. Joku voi löytää spesifimmältä kurssilta jonkin aivan uuden tutkimusidean itselleen.
 
Eri yliopistot ovat yrittäneet pitää kurssitarjontaa yllä kirjatenttien avulla. Tällöin kurssiin ei kuulu luentoja ja lähiopetusta.
 
– Miksi opiskella yliopistossa, jos saman tiedon voi saada jokainen lukemalla muutaman kirjan? Kontaktiopetuksen merkitystä ei kannata väheksyä, hän sanoo.
 
Tampereen yliopiston rehtori Kaija Holli kirjoitti kesäkuun alussa rehtoriblogiin Tampere3-prosessin jatkamista koskeneen päätöksen tuntuneen hyvältä.
 
Vaikka korkeakoulutukseen kaavaillut säästöt järkyttivät aluksi, niissä voi Hollin mielestä nähdä jotain positiivistakin. Säästöjen taustalla on muun muassa tutkintojen päällekkäisyyksien poistaminen ja organisaatioiden tehostaminen. Tampereen yliopisto on ollut näissä asioissa ajoissa liikkeellä kolmen korkeakoulun yhdistämistä tavoittelevan Tampere3-prosessin kautta.
 
Hollin mukaan hallituksen säästövaatimukset eivät aiheuta Tampereella tänä vuonna kurssitarjonnan supistamista tai muita toimia. Tampere3-projekti haki hallitukselta 50 miljoonan vuotuista, kokonaisuudessaan 250 miljoonan lisärahoitusta, mutta toistaiseksi hallitus lupasi Tampereelle samanlaiset säästövaatimukset kuin muuallekin. Tampereen yliopiston osuus säästöistä on noin 7,5 prosenttia. Tampere3-prosessia päätettiin kuitenkin yksimielisesti jatkaa.
 
Holli sanoo, että toteutuessaan Tampereen uusi yliopisto tarkoittaisi opiskelijoille muun muassa sujuvia, monipuolisia tutkinto-ohjelmia, uudelleenhakujen vähenemisiä ja monia muita etuja.
 
– Tampere3-projektissa on joitakin hyviä ideoita, kuten monitieteisyys, mutta huonoa on se, että koko asian valmistelu ei ole ollut avointa. Edes henkilökunnalle saati opiskelijoille ei ole aivan selvillä, mitä suljettujen ovien takana ollaan puuhaamassa. Muutenkin tuntuu, että koko projekti halutaan runnoa kiireellä eteenpäin, Vesterinen sanoo.
 
Vesterinen haluaisi, että opiskelijoille tuotaisiin projektista nähtäville kartta, jossa näkyisivät kaikki opiskeltavat aineet ja opintopolut. Siitä pitäisi myös ilmetä, millaisia tutkintoja lähtisi pois. 
 
– Opiskelijat haluaisivat tietää, koskevatko päällekkäisyyksiä karsivat suunnitelmat esimerkiksi Tampereen ammattikorkeakoulun rakennusarkkitehdin ja yliopiston arkkitehdin koulutuksia, liiketalouden ja kaupan alaa sekä sosiaali- ja terveysalaa.
 
– Yksi kysymys koskee vapaata sivuaineoikeutta. Voivatko opiskelijat opiskella aineita sieltä täältä vai onko käytössä yksikönsisäisiä moduuleja? Tulee mietittyä, kenen yliopistoa tässä oikeasti luodaan.
 
Aino Kattilakoski

Menot