Kanta-Häme Hämeenlinna

Ylioppilaskirjoitusten aikataulumuutos aiheutti shokin – Abiturientti: "Aluksi tuntui, ettei tästä selviä"

Abiturientit uskovat ylioppilaskirjoitusten nopeutetun aikataulun vaikuttaneen arvosanoihin. YTL:n pääsihteerin mukaan laskevat pisterajat tasoittavat tilannetta.
Nea Tammi kirjoitti tänä keväänä äidinkielen, ruotsin, kemian, pitkän matematiikan, biologian ja englannin. Tammen mielestä pitkän matematiikan koe oli tänä vuonna erityisen haastava. Kuva: Riku Hasari
Nea Tammi kirjoitti tänä keväänä äidinkielen, ruotsin, kemian, pitkän matematiikan, biologian ja englannin. Tammen mielestä pitkän matematiikan koe oli tänä vuonna erityisen haastava. Kuva: Riku Hasari

Ylioppilastutkintolautakunnan (YTL) pääsihteeri Tiina Tähkä lupaa, että laudatur- ja eximia-arvosanoja on hyvin jaossa ylioppilaille tänäkin keväänä.

Siitäkin huolimatta, että ylioppilastutkinnot suoritettiin koronavirusepidemian etenemisen takia nopeutetulla aikataululla.

Lue myös: Abiturienttien ensi viikko tiivistyi ruuhkaiseksi: osalla koe jopa kaikkina viitenä päivänä – Video (13.3.2020)

Tämän viikon reaaliaineet suoritettiin jo viime viikon tiistaina ja torstaina. Muutoksesta johtuen osalle kokelaista tuli suoritettavaksi jopa viisi ainetta perättäisinä päivinä.

– Nopeutettu aikataulu tuli kaikille kokelaille yllätyksenä. Sopeutumisaikaa oli hyvin vähän. Koronakevään ylioppilaat ovat aikamoisia selviytyjiä ja urakan tehneitä, Tähkä näkee.

Aikataulumuutoksella haluttiin varmistaa, että ylioppilaskirjoitukset saatiin turvallisesti läpi ja tutkinnon suorittaneina ylioppilaat voivat osallistua jatko-opintopaikan pääsykokeisiin.

Lue myös: Ylioppilaskirjoitusten ensimmäisenä päivänä teknisiltä ongelmilta vältyttiin Hämeenlinnassa (10.3.2020)

Rankka viikko takana

Kaurialan lukion abiturientit Nea Tammi että Oskari Henriksson myöntävät, että aikataulumuutos aiheutti heissä aluksi paniikkia ja kauhistusta.

Tammen urakkana oli kirjoittaa peräkkäin viisi ainetta, Henrikssonin neljä.

– Oli se shokki. Taisin muutaman kyyneleenkin vieräyttää, Tammi kertoo.

– Vähän tuli paniikki, että mitäs tässä nyt tehdään? Tarkoitus oli lukea vielä viimeisten viikkojen aikana, Henriksson kertaa.

Viikko oli abiturienttien mielestä rankka ja he uskovat tiivistetyn aikataulun näkyvän myös arvosanoissa.

– Ehdottomasti se vaikutti koemenestykseen, mutta olisin muutenkin voinut aloittaa lukemisen aiemmin, Henriksson myöntää.

Tammen mukaan viikon kertaamismahdollisuuden menettäminen vaikutti paljon, siitäkin huolimatta että YTL:kin on painottanut, että asiat opitaan koko lukion aikana.

– Jos viikon olisi saanut kerrata vanhempia asioita varsinkin reaaliaineissa, se olisi auttanut. Haastavimpiin aineisiin heijastui myös se, ettei ollut aikaa palautua, Tammi sanoo.

Abiturientti Oskari Henriksson kirjoitti tänä keväänä äidinkielen, kemian, pitkän matematiikan, fysiikan ja englannin. Hänen mielestään päätös kirjoitusten nopeutetusta aikataulusta oli oikea, vaikka se aluksi aiheuttikin pienen paniikin.

Vaikutus erityisesti reaaliaineisiin

Kaksikko on kuitenkin kaikesta huolimatta tyytyväinen suorituksiinsa ja he ymmärtävät tilanteen poikkeuksellisuuden. Olihan tilanne kaikille sama.

– Kyllä se loppujen lopuksi hyvin meni, vaikka rankkaa olikin ja aluksi tuntui, ettei tästä selviä, Henriksson naurahtaa.

Tähkä muistuttaa, että aina sinä vuonna, kun tutkintokoe on osoittautunut haasteelliseksi, myös pisterajat laskevat. Pisterajat vaikuttavat luonnollisesti myös hylätyn imbrobaturin ja alimman hyväksytyn arvosanan eli approbaturin rajalla.

– Kokeissa on monenlaisia tehtäviä. Osa on selkeästi helpompia ja osassa tarvitaan enemmän analysointitaitoja.

Tähkä tosin myöntää, että aikataulumuutos koski nimenomaan reaaliaineita, joiden luonteeseen kuuluu asioiden kertaaminen vielä viime hetkillä.

Vielä YTL:lla ei ole tiedossa osallistumisensa peruuttaneiden määrää. Tähkän mukaan normaalina ylioppilaskeväänä kokeista poisjääntejä on noin 3000. Kaikkiaan keväisin annetaan 120  000-130  000 arvosanaa.

Uusintaa helpotettu

Tämän kevään ylioppilaat, joiden mielestä koe ei mennyt riittävän hyvin, voivat lohduttautua sillä, että viime syksynä ylioppilastutkintojen uusintamahdollisuuksia laajennettiin.

– Hyväksyttyä arvosanaa saa uusia rajattomasti, hylättyä arvosanaa voi uusia kolme kertaa kolmella seuraavalla tutkintokerralla.

Tammi ja Henriksson eivät osaa vielä arvailla, miten ylioppilasjuhlien kanssa käy. Juhlitaanko valkolakkia yhdessä ollenkaan, vai keksitäänkö niihin kenties jokin digitaalinen ratkaisu.

Pääsykoekirjoja he eivät aio vielä tänä keväänä lähteä paahtamaan läpi, varsinkin kun varmuutta ei ole, miten koronaepidemia mahdollisesti vaikuttaa pääsykokeiden järjestämiseen.

– Alan lukemaan, kun tilanteesta tulee lisää tietoa, Henriksson tuumaa.

Tammi haluaa opiskella jatkossa biokemiaa, Henriksson tähtää lääketieteelliseen. Varsin osuvat tulevaisuuden alat koronakevään ylioppilaille. HäSa

Yo-kirjoitukset

ma 16.3. pitkä ja keskipitkä toinen kotimainen kieli

ti 17.3. (piti olla 24.3.) uskonto, elämänkatsomustieto, yhteiskuntaoppi, kemia, maantiede, terveystieto

ke 18.3. pitkä ja lyhyt matematiikka

to 19.3. (piti olla 26.3.) psykologia, filosofia, historia, fysiikka, biologia

pe 20.3. vieras kieli, pitkä oppimäärä (englanti, ranska, espanja, saksa, venäjä)

ma 23.3. saamen äidinkieli

Päivän lehti

10.8.2020