Kanta-Häme

Ympäristöteknologia ja yhteistyö vievät kohti Venäjän markkinoita

Kanta-Hämeen, Päijät-Hämeen ja Uudenmaan maakunnat käynnistävät yhdessä ensi vuonna kärkihankkeinaan suomalaiseen ympäristöteknologiaan perustuvan liiketoiminnan ja Venäjä-yhteistyön kehittämisen.

– Voisimme esimerkiksi kehittää Venäjä-koulutusta ammattikorkeakoulujen ja korkeakoulujen kanssa sekä käyttää hyväksi maahanmuuttajien venäjän kielen osaamista. Se olisi keskeisessä asemassa eturivin yritysyhteistyön luomisessa Venäjälle, sanoo Hämeen maakuntahallituksen puheenjohtaja Johannes Koskinen (sd.).

Myös Kiinan markkinat tähtäimessä

Lisäksi koko Etelä-Hämeen yhteistoiminta-alue saa käyttöönsä ympäristöliiketoiminnan eli Cleantech-klusterin yhteistyöverkoston ja tietotaidon.

Lahti ja Uusimaa ovat mukana Oulun ja Kuopion lisäksi ympäristöteknologiaan erikoistuneessa osaamiskeskusryppäässä.

– Pietarin vedenpuhdistamo on isoin yhteistyöhanke, jossa olemme olleet mukana. Päijät-Hämeen liitto solmi yhdessä helsinkiläisen Econetin kesäkuussa myös ympäristöyhteistyösopimuksen länsisiperialaisen Hanti-Mansin tasavallan kanssa, joka vastaa 60 prosentista Venäjän öljyn ja 30 prosentista kaasun kokonaistuotannosta, kertoo Päijät-Hämeen liiton maakuntajohtaja Jari Parkkonen.

Econet ja sen venäläinen kumppani rakentavat alueelle viisi jätevesilaitosta. Urakoiden arvo on yli 30 miljoonaa euroa, ja esimerkiksi päijäthämäläisillä yrityksillä on mahdollisuus päästä urakoihin mukaan. Sopimus sisältää myös keskinäistä yrittäjyyden tukemista ja kehittämistä ja koulutusyhteistyön aloittamisen.

Kahteen kärkihankkeeseen maakunnat aikovat hakea rahoitusta EU-rakennerahaston lisäksi EU:n Horisontti 2020 -rahoitusohjelmasta, jonka asiantuntijat ovat sanoneet olevan maailman suurin tutkimuksen ja innovaatioiden rahoitusohjelma.

Venäjän lisäksi kärkihankkeiden markkinoita aiotaan hakea myös Kiinasta.

”Hyvät eväät jatkosuunnitteluun”

Etelä-Suomen yhteistoiminta-alueen maakunnat keskittyvät tulevalla ohjelmakaudella myös energian ja muiden luonnonvarojen kestävään kehittämiseen.

Tämä tarkoittaisi muun muassa bioenergia-, metsä- ja turvevarojen selvitys- ja kartoitustyötä. Tarpeellista olisi kehittää myös logistisia ketjuja esimerkiksi puuhakkeen osalta.

Lisäksi maakunnat pohtivat kestävän elämäntavan säilyttämistä ja kehittämistä kaupungeissa ja maaseudulla. Kehittämiskohteena ovat myös sujuvat ja älykkäät matkaketjut niin ihmisten, tavaroiden kuin informaationkin liikkumiseen, esimerkkeinä yhtenäinen joukkoliikenteen lippujärjestelmä tai etätyön mahdollistavat tietoliikenneyhteydet.

Viisi kärkikohdetta perustuvat Siivet ja juuret -tulevaisuustarkasteluun, jonka maakuntaliitot tekivät yhdessä viime vuonna. Jatkovalmistelukin tehdään yhteistyössä, mutta päävastuut jakaen.

Kanta-Häme vastaa luonnonvarojen kestävästä hyödyntämisestä ja Päijät-Hämeen liitto Cleantech-klusterin liiketoimintaohjelmasta. Uudenmaan liitto kantaa päävastuun Venäjä-osaamisen, kestävän elämäntavan ja sujuvien matka- ja kuljetusketjujen valmistelusta.

– Nyt olemme saaneet hyviä eväitä jatkotyöskentelyyn, totesi Hämeen liiton maakuntajohtaja Timo Reina tiistaina Hämeenlinnassa pidetyn Etelä-Suomen yhteistoiminta-alueen maakuntahallitusten kokouksen jälkeen.

Hämeen liitto isännöi kokousta, jossa oli lähes 50 päättäjää ja virkamiestä. (HäSa)

Päivän lehti

27.5.2020