fbpx
Kanta-Häme

Yrittäjäpomo haluaa paikallista sopimista

Suomen Yrittäjien ydinjoukko istui tiistaina järjestöseminaarissa Helsingissä, kun hallitus yllättäen tiedotti yhteiskuntasopimuksen korvaavista työelämää koskevista säästöistä ja uudistuksista.
Lähestulkoon kaikki muutokset olivat yrittäjille mieluisia, mutta työntekijöille karvaita. 
 
– Emme me mitään samppanjapulloja seminaarissa poksautelleet, mutta olimme kyllä tyytyväisiä, kun hallitus lähti toimimaan kuten odotettiin. Näiden päätösten suurin päämäärä on kuitenkin kaikille hyvä – työpaikkojen säilyttäminen ja uusien syntyminen, sanoo järjestön puheenjohtaja Jyrki Mäkynen.
 
Hallituksen listalla ovat muun muassa vuosilomien vähentäminen, ylityökorvausten puolittaminen, sunnuntaityökorvausten alentaminen, ensimmäisen sairauspäivän muuttaminen palkattomaksi, loppiaisen ja helatorstain muuttaminen palkattomiksi, työantajan sosiaaliturvamaksujen alentaminen 1,72 prosentilla, perhevapaakustannusten jakaminen ja työntekijän irtisanomisturvan parantaminen eli muutosturva yli 20 hengen yrityksissä.
 
Kaiken kukkuraksi hallitus sanoo vievänsä muutokset läpi ”pakottavalla lainsäädännöllä” ohi työehtosopimusten.
 
Muutosten pitäisi tulla voimaan 2017 alussa.
 
– Tämähän on aivan poikkeuksellinen tapa tehdä asioita. Tehdään lakeja, joita ei voi työehtosopimuksilla paremmin säätää, Mäkynen tuumaa.
 
Ainoa huono kohta listalla yrittäjien mielestä on muutosturva, jossa työntekijälle tulee irtisanottaessa oikeus työllistymistä edistävään valmennukseen ja ilmaiseen työterveyshuoltoon puoleksi vuodeksi.
 
– Haluaisimme muutosturvan koskevan työntekijämäärältään yli 50 hengen yrityksiä, ei yli 20 hengen. Olemme jo pitkään ajaneet muutenkin sitä, että yt-lain rajaa nostettaisiin 20 hengen yrityksistä 50 hengen firmoihin. Nykyinen raja selvästi vähentää intoa lisätyövoiman palkkaamiseen, jos kahdenkymmenen raja uhkaa ylittyä, Mäkynen sanoo.
 
Erityisen iloisia yrittäjissä ollaan perhevapaiden tasaamiseen ja 1,72 prosentin alennukseen työnantajien sosiaaliturvamaksussa.
 
– Sosiaaliturvamaksun alentaminen on nopein ja suorin vaikutuskeino kustannuskilpailukykyyn. Ei tämä hallituksen paketti silti kaikkea pelasta. Se tuo sen viiden prosentin alennuksen yksikkötyökustannuksiin, mutta Suomihan on kilpailukyvyssä jäljessä kilpailijamaita joidenkin arvioiden mukaan jopa 20 prosenttia. Jatkossa tarvitaan myös maltillisia palkkaratkaisuja.
 
Mäkynen on aina tavoitellut sitä, että työehdoista sovittaisiin paikallisesti yrityksissä.
 
– Sopimista pitää viedä sinne, missä kilpailukyky käytännössä tehdään eli yrityksiin. Missä muualla se asia paremmin tiedettäisiin? Tämä nyt julkistettu paketti ei millään tavalla poista paikallisen sopimisen tarvetta ja sen helpottamista.
 
Yhteiskuntasopimuksen korvaaviin hallituksen ”pakkolakeihin” verrattuna paikallinen sopiminen on Mäkysen mukaan jopa pehmeämpi keino. 
 
Paikallisessa sopimisessa työnantajan uskotaan kuitenkin olevan aina niskan päällä suhteessa työntekijöihin?
 
– Rohkenen sanoa, että ei varmasti ole! Joskus 40 vuotta sitten näin saattoi olla. Nykyään asetelma on selvästi tasapainoisempi, koska työnantaja on yhä useammin yhä pienempi, Mäkynen napauttaa ja jatkaa:
 
– Emmekä me halua romuttaa työehtosopimusjärjestelmää. Sopimukset pitää olla perälautana. Niihin voi vedota, jos ei muuten sovita. Mutta pitää antaa yrityskohtaisesti vapautta poikkeaviin järjestelyihin palkoista, vapaapäivistä, joustoista, pekkaspäivistä, kaikesta. Tämä on Suomen kilpailukyvyn palauttamisen kannalta aivan ykköskysymys.
 
Esimerkkinä Mäkynen kertoo, kuinka yritys on saamassa ison tilauksen, mutta se edellyttää ylitöitä, joista ei voida kuitenkaan maksaa.  
 
– Jätetäänkö kauppa tekemättä ja mennään lomalle? Eikö olisi parempi, että kaikki vähän joustavat palkoissa ja työehdoissa. Yrityksissä tapahtuu tällaisia joustoja jo nyt, mutta en minä eikä kukaan muukaan voi mennä sellaisia suosittelemaan. Sehän ei ole pitävä, jos sen joku jälkikäteen kiistää, vaikka asiasta olisi olemassa kirjallinen sopimus.
 
Työntekijäjärjestöjen mukaan paikallista sopimista voidaan harrastaa nykyistenkin työehtosopimusten sisällä. 
 
Mäkynen huomauttaa, että monessa tapauksessa pk-yrityksillä ei ole mahdollisuutta käyttää joustoja, koska yritykset eivät ole järjestäytyneet Elinkeinoelämän Keskusjärjestön alaisuuteen.
 
– Kun suuri osa meidän jäsenyrityksistämme ei ole järjestäytyneitä, ne eivät voi myöskään käyttää joustomahdollisuuksia. Kaikki työehtosopimusten yleissitovuuden velvoitteet niille kyllä tulee. 
 
Mäkynen sanoo luettaneensa keväällä metallialan 120-sivuisen työehtosopimuksen kahdella lakimiehellä sen selvittämiseksi, mitä mahdollisuuksia sopimus paikallisesti suo. Mahdollisuuksia ilmeni parikymmentä.
 
– Lakimiehillä kului kaksi päivää ennen kuin he saivat siitä selvän. Pienille yrityksille tuollaiset sopimukset ovat aivan liian byrokraattisia ja kankeita.
 
Keskitetty tulopoliittinen järjestelmä ei ole Mäkysen mielestä kyennyt tuottamaan sellaisia Suomea uudistavia päätöksiä, joita tässä ajassa olisi tarvittu. 
 
– Me emme usko sen tuottavan niitä myöskään jatkossa, ja siksi emme järjestönä pyri tupo-pöytään. Luotamme normaaliin parlamentarismiin, poliittisten päättäjien viimekätiseen vastuuseen.
 
Pienten ja keskisuurten yrittäjien ääntä kuullaan nykyhallituksessa herkällä korvalla, mutta Mäkynen kehuu kaikkia puolueita.
 
– Ei tänä päivänä ole enää poliitikkoja, jotka katsoisivat yrittäjien ohi. Jokaisella puolueella vasemmalta oikealle on myös yrittäjyysohjelma aina vaalien alla.
 
Maanantaina julkistettu pienten ja keskisuurten yrittäjien piiristä kerätty tutkimus, Pk-yritysbarometri, näyttää pahimpien aikojen olevan taloudessa takana ja pientä nousua näkyvissä. Yrityksillä on orastavaa optimismia.  
                          
– Tutkimustuloksessa yrittäjät katsovat vuoden eteenpäin. Tulokseen varmaan vaikuttaa sekin, että he uskovat uuden hallituksen todella tekevän jotakin.
 
Positiivisin uutinen on se, että 88 prosenttia pk-yrittäjistä aikoo pitää nykyisen henkilökuntansa tai jopa lisätä väkeä.
 
– Se on kova juttu näissä olosuhteissa. Vuoden 2008 jälkeen etenkin suurissa yrityksissä on nähty yt-neuvotteluja toisensa jälkeen ja väkeä on vähennetty kovallakin kädellä. Pienet ja keskisuuret yritykset ovat pitäneet hyvin työntekijöistään kiinni, vaikka lomautuksia niilläkin on ollut.
 
Mäkynen uskoo ja toivoo, ettei kokonaisveroaste Suomessa enää nouse. Siinä mielessä hyvä uutinen oli sekin, että työelämäuudistuksia ei rahoiteta arvonlisäveron nostamisella.
 
– Se on kotimaisen kysynnän kannalta tärkeä asia, Mäkynen toteaa.

Menot