Kanta-Häme

Yrittäjyyden alkulähteillä

4H-liiton toimitusjohtaja Tomi Alakoski opiskeli Hämeenlinnassa.
Edelliset 4H-järjestön toimitusjohtajat viihtyivät pesteissään vuosikymmeniä kukin. Työn sisältö ja merkityksellisyys korostuu tänä päivänä todella paljon. Aion olla tässä niin kauan kuin minulla on jotain annettavaa tälle järjestölle, Tomi Alakoski sanoo.

Harkinta, harjaannus, hyvyys ja hyvinvointi.

Näiden neljän H:n varaan tukeutuu 4H-järjestö, jonka toimitusjohtajana Tomi Alakoski on toiminut reilun vuoden päivät. Kun hän viime vuoden keväällä näki hakuilmoituksen, se ei jättänyt häntä rauhaan.

– Elämänfilosofiani ja aiempi työhistoriani kohtasivat, hän tiivistää.

Hämeenlinnan OKL:ssä luokanopettajaksi 1990-luvun puolivälissä opiskellut Alakoski ehti valmistumisensa jälkeen työskennellä luokkahuoneessa pari vuotta Helsingissä, ennen kuin muut koulutusta liippaavat tehtävät imaisivat mukaansa.

Käänteentekevä oli heti ensimmäinen vuosi koulutiedottajana Taloudellisessa tiedotustoimistossa.

– Silloin minulle valkeni, miksi koulua käydään. Sain herätyksen tähän yrittäjyyskasvatukseen ja miten lapsia olisi hyvä kasvattaa tulevaisuutta varten.

TAT:n palveluksessa hänellä vierähti kaikkiaan kahdeksan vuotta koulun ja yritysten välisen yhteistyön parissa, mutta silti Alakoskella oli koko ajan olo, että konkretiaa jäi vielä puuttumaan.

Vuosikymmen sitten Alakoski sai Yhdysvalloista idean yrityskylä-oppimisympäristöstä.

– Kävin tutustumassa konseptiin ja totesin, että tässä olisi hyvä malli myös Suomeen. Siinä ajatus on se, että tekemällä oppii ja rakennetussa ympäristössä lapset ja nuoret pääsevät tutustumaan yhteiskunnan ja yritysten toimintaan. Käytännön tekeminen on paras tapa, Alakoski kertoo.

– Alku oli tietysti hankalaa ja aika paljon sitä epäiltiinkin. Epäilijät saatiin käännytettyä viimeistään silloin, kun se palkittiin maailman parhaana koulutusinnovaationa vuonna 2014.

Alakoski on alun perin kotoisin maatilalta Punkalaitumelta, ja myös 4H-järjestön juuret ovat syvällä maaseudun mullissa. Yhteiskunta kaupungistuu ja 4H:kin koettaa pysyä tässä perässä. Siitä yhtenä onnistuneena esimerkkinä Alakoski pitää juuri Hämeenlinnan seudun paikallisyhdistystä.

Menneisyyttä ei kuitenkaan unohdeta.

– Jos enää ei kasvateta suoranaisesti maanviljelijöitä tai puutarhureita, niin kuitenkin kaikki me syömme. Ruokakasvatus on keskeinen osa meidän toimintaamme. Kaupunkilaislapset tulevat omistamaan tulevaisuudessa entistä enemmän metsää, ja heidän tulisi ymmärtää, että vihreä kulta on taloudellisesta näkökulmasta meille merkittävä, Alakoski muistuttaa.

Myös digitalisaatio on uinut mukaan 4H:n toimintaan, ja yhdistyksen nuoret ovat olleet mukana tekemässä muun muassa marjapaikkoja kartoittavaa mobiiliapplikaatiota. Alakoski haluaa kuitenkin nähdä tekniikan välineenä, ei toiminnan itseisarvona.

– Jokainen äiti ja isä tietää, että lapsella kuluu nopeasti tunti tai kaksi sen pädin kanssa. Ehkä liiaksi unohdetaan se, että lapsissakin on paljon potentiaalia osallistua arjen askareisiin. Sen näkee, kun katsoo laspsen riemua hänen päästessään vaikka tyhjentämään tiskikonetta.

Tässä lähestytään 4H:n ajattelun keskiötä.

– Lapsi oppii tekemällä, on se sitten hernekeitto, mokkapalat tai saunavihta. Se on tavoitteellista, mutta ei liian otsa rypyssä tekemistä.

Alakoskella on itsellään 8- ja 4-vuotiaat pojat.

– Silloin kun olen lasten kanssa, pyrin olemaan läsnä. Se on minusta vanhemmuuden yksi kulmakivi. Varmaan jokainen vanhempi tänä päivänä kärsii omasta riittämättömyydestään.

Alakoski iloitsee, että viimeisen vuoden aikana lisää yrityksiä on saatu mukana yhteistyöhön 4H:n kanssa.

– Kun puhutaan yritysten yhteiskuntavastuullisuudesta, kai siitä alkupäästäkin täytyisi pitää huolta, että lapset ja nuoret saavat valmiuksia työelämään. Pystymme valmentamaan nuoria siihen.

Hän perää kaikkien tahojen yhteistyötä nuorten syrjäytymisen torjumisessa.

– Sotien jälkeen tänne asutettiin 400 000 ihmistä Karjalasta. Onnistuimme ratkaisemaan sen, vaikka oli mitä huolia ja murheita. Nyt meillä on vajaat 70 000 syrjäytynyttä nuorta ja me emme saa sitä asiaa kuntoon, vaikka olemme moninkertaisesti rikkaampi yhteiskunta kuin silloin, Alakoski harmittelee.

Twitter-tilinsä esittelytekstissä 4H:n toimitusjohtaja julistaa, että ”seuraava sukupolvi tulee ratkaisemaan maailman isot ongelmat”.

– Minulla on positiivinen usko ihmisiin ja erityisesti lapsiin ja nuoriin. Ei heillä ole mitään kaunoja kannettavana, kun he tulevat tähän maailmaan. HäSa

50 000 jäsenen toimitusjohtaja

Tomi Alakoski on syntynyt vuonna 1972.

Lähtöisin Punkalaitumelta, asuu Helsingissä.

Harrastukset: Lenkkeily ja kuntosali. ”Jos liikuntaa en pääse harrastamaan, ei toimi pää, kädet eikä mikään muukaan. Jos olisi rauhaa lukea, sitä tekisin enemmänkin.”

Muuta: Pelasi kaudella 1994–95 hämeenlinnalaisessa RuRussa salibandyn 1. divisioonassa 7 ottelua ja teki yhden maalin.

Maatalouskerholiitosta 4H:ksi

Yhdysvaltalaislähtöisen järjestön nimi tulee englannin kielen sanoista head, hands, heart and health. Ne on suomennettu harkinta, harjaannus, hyvyys ja hyvinvointi.

Suomen valtakunnallinen keskusliitto täytti tänä vuonna 90 vuotta. Alunperin Suomen Maatalouskerholiitto perustettiin vuonna 1928. Nimi vaihdettiin 1968.

Nykyisin 4H:lla on Suomessa 225 paikallisyhdistystä ja noin 50 000 jäsentä. Suomen suurin 4H-yhdistys toimii Hämeenlinnan seudulla.

Koko 4H-toiminnan liikevaihto Suomessa on nyt noin 22 miljoonaa euroa. Valtionavun osuus on noin 3,9 miljoonaa euroa, joten muu varainhankinta on isossa roolissa. 4H-yhdistysten tärkein yhteistyökumppani ovat kunnat.