Kanta-Häme

Yritysinvestoinnit viriämässä hyvinalhaiselta tasolta

Nordean varatoimitusjohtajan Sampsa Laineen mukaan yritysten investoinneissa alkaa olla ”tietynlaista viriämistä”. Sata-Hämeen yritysalueen, johon Hämeenlinnan ja Forssan seudut kuuluvat, rahoitus kasvoi alkuvuonna viidenneksen.

– On tehty joitakin isoja investointeja ja nyt on paljon pieniä investointeja. Mitään buumia ei ole, sillä investointien taso on ollut erittäin alhainen.

Nordean Suomen pankkitoiminta on jaettu neljään osaan, joista kaksi vastaa yritysten pankkiasioista. Sampsa Laine johtaa pk-yritystoimintaa ja on myös Suomen koko pankkitoiminnan varajohtaja.

– Teollisuuden tilausten kasvu alkaa näkyä. Kiinteistöhankkeita on paljon, koska raha on halpaa, Laine arvioi.

Nordea uudisti vastikään Suomen pankkitoiminnan organisaationsa. Maakunnalliset alueet yhdistettiin suuriksi alueiksi, jotka ajettiin henkilöasiakas- ja yritystoimintaan. Laine sanoo, että uudistus hajauttaa päätöksentekoa kentälle sen sijaan, että sitä keskitettäisiin.

– Uudistuksella nopeutettiin päätöksentekoa. Nopeus on koko tärkeämpi asia.

Yritysalueet koordinoivat yrityskonttoreiden toimintaa. Valtakunnallisella tasolla päätetään vain yksittäisistä periaatteellisista asioista ja kokonaisuuksista. Laine kertoo esimerkkinä Äänekosken tehdasinvestoinnin, jonka synnyttämiä pienten ja keskisuurten (pk) yritysten investointeja autettiin periaatepäätöksellä.

– Äänekosken uuden tehtaan rakentaminen synnyttää paljon investointeja muun muassa kuljetus- ja metsäkoneyrityksiin. Teimme ennakoivan päätöksen, miten näitä investointeja rahoitetaan.

Laineen mielestä Suomen yritysrahoituksen ”suuri kuva” on kunnossa. Sen sijaan ongelma on, että monen pk-yrityksen tulokset eivät ole kunnossa.

– Uusia välineitä ei välttämättä tarvita yritysrahoitukseen. Kuitenkin niitä varmaan syntyy, sillä ihmiset ovat luovia.

Laine kiittää pankkien ja Finnveran yhteistyötä pk-yritysten rahoituksessa. Hänen mielestään oli hyvä ratkaisu kasvattaa Finnveran voimavaroja.

– Yritysrahoitukseen ei välttämättä tarvita eläkerahaa, mutta sitäkin sinne kanavoituu. Tämä raha menee kuitenkin suurille yrityksille.

Korot ovat historiallisen alhaiset ja Euroopan keskuspankki pitää rahamarkkinat erittäin kevyinä. Rahaa pitäisi olla enemmän kuin koskaan, mutta Suomessa väitetään, että yritysrahoituksen saaminen pankista on vaikeutunut.

– Rahoitusongelmia on usein nopeasti kasvilla yrityksillä, joilla ei ole omia pääomia, Laine sanoo.

Hänen mukaansa syynä kielteisiin rahoituspäätöksiin on usein se, että ratkaisua haudotaan yrityksessä kauan. Se tuodaan yhtäkkiä pankkiin lainapyyntönä.

– Ennakoitavuus olisi hyväksi. Olemme tulleet entistä enemmän neuvonantajiksi rahoittajan sijaan. Usein löydetään jokin ratkaisu.

Laine sanoo, että yhä useammin ratkaisuksi löytyy rahoituksen jakaminen omistajien, Finnveran ja pankin kesken. Yritykseen voidaan ottaa myös uusia omistajia.

Suuret yritykset hankkivat rahoituksensa joukkorahoituksella. Velkakirjojen liikkeellelasku on levinnyt myös keskisuuriin yrityksiin. Laineen mielestä yhä pienemmät yritykset voivat näin rahoittaa investointejaan. Hän sanoo, että pankilla on välineinä tällaiseen rahoitukseen eikä se pidä sitä kilpailijana.

– Hyvä, että saadaan uutta rahoitusta. Se mahdollistaa usein myös pankin rahoituksen. HäSa

Päivän lehti

9.4.2020