Kanta-Häme Hämeenlinna

Yrjö Vihervuoren arkistosta: Juutalaiset jättivät jälkeensä Hämeenlinnaan vain hautausmaan

Juutalaiset olivat vuosikymmeniä pikkukaupungin silmätikkuja. Hämeenlinnalaiset tunsivat heidät ennen kaikkea taitavina kauppiaina.
Daavidin tähti ja puinen portti erottavat vanhan juutalaisten hautausmaa-alueen Ahveniston hautausmaalla. Hautausmaa on olut käyttämätön 1910-luvulta lähtien. Kuva: Terho aalto / arkisto

Yrjön tarinoita, osa 1 – Sarjassa kerrotaan arkisista tapahtumista Yrjö Vihervuoren arkistoista.

 

Hämeen Sanomat seurasi 1800-luvun lopussa pienen juutalaisyhteisön elämää tarkasti Hämeenlinnassa. Suurin osa Suomen 2000 juutalaisesta asui Helsingissä, mutta Hämeenlinnassa juutalaiset elivät omassa korttelissaan Palokunnankadulla tai työskentelivät kauppiaina.

Juutalaiset myivät pääasiassa käytettyjä vaatteita. He saivat käydä kauppaa ainoastaan oman kaupungin alueella, mutta eivät samoilla markkinoilla kuin muut suomalaiset. Myyntipaikalle rakennettiin narinkka-torikojuja, jotka Hämeenlinnassa olivat heti Rantatorin länsipuolella.

Juutalaisia oli Hämeenlinnassa vain kourallinen, sillä yhteisöön kuului vuonna 1885 enää 34 henkeä. Heidän piti hakea säännöllisesti oleskelulupaa senaatilta.

 

Juutalaisten yhteisö syntyi Hämeenlinnaan, kun Venäjän armeijassa palveluksensa päättäneille juutalaisille sotilaille annettiin 1800-luvulla oikeus asettua asumaan Suomeen.

Hämeenlinnassa juutalaisilla oli ollut Rauhankatu 4:n toisessa kerroksessa ainakin 1870-luvulta lähtien oma synagooga, joka toimi paikalla vuosikymmeniä. Samalla tontilla oli ilmeisesti jo 1700-luvulla rakennettu runoilija Paavo Cajanderin syntymäkoti.

Synagoogassa toimitti jumalanpalveluksia Helsingistä kutsuttu rabbiini. Kun juutalaisseurakunta vaurastui, palkattiin Hämeenlinnaan oma rabbiini, mutta kovin pitkään rabbiinit eivät kaupungissa viihtyneet, sillä seurakunta oli pieni ja palkka sen mukainen.

Osa kaupungin juutalaisista asui aivan kivenheiton päässä synagoogasta olevassa juutalaiskorttelissa Palokunnankadulla.

 

Juutalaiskortteli oli nykyisen Hämeen Suojan paikalla. Tumman talon takana näkyvässä vaaleassa talossa asuivat Yrjö Vihervuoren hyvin tuntemat Krapiffskyt.

 

Hämeenlinnassa avattiin vuonna 1907 Jankel Krapiffskyn vaatekauppa, joka tunnettiin myöhemmin Kansallisvaatekauppana. Kauppa oli tontilla numero 56 eli Hallituskatu 11:ssä, jonka omisti tuolloin hedelmäkauppias V.Sokoleff. Sokoleff oli teettänyt Jean Sibeliuksen vuonna 1834 rakennettuun syntymäkotiin oven kadulle ja kaksi isoa näyteikkunaa. Ovi ja ikkunat jäivät myöhemmin historiaan, kun talo avattiin museona 1960-luvun puolivälissä.

Kaupan avaaminen puhutti 1900-luvun alussa myös Hämeen Sanomien sivuilla. Juutalaisen Isak Pasternakin asettuminen asumaan syntymäkodin yläkertaan jo ennen vaatetusliikkeen avaamista herätti kaupungissa pahaa verta. Pasternak työskenteli kaupassa ilmeisesti ilman lupaa ja se herätti Hämeenlinnassa puheita.

“Oli luonnollista, että täkäläisissä räätälintyönantajissa herätti outoa huomiota juutalaisen ammattiveljen asettuminen paikkakunnalle, koska —- kukaan ei tiennyt oliko se luvallista. Ja kun kaupunkiin viranomaisten puolesta mitään toimenpidettä ei näkynyt, ryhtyi Suomen Räätälintyönanajien paikallisosasto omasta aloitteestaan ottamaan selkoa asiasta.”

Räätälien lähetystö kävi silloisen poliisimestari, eversti af Enehjelmin puheilla. Everstin mukaan Pasternak ei ollut varsinaisesti työssä liikkeessä, vaan toimi kaupan neuvonantajana.

“Lähetystö kävi vt poliisimestari Rönbergin puheilla uudestaan. Tämä selitti antaneensa juutalaiselle Pasternakille luvan oleskella kaupungissa kolme kuukautta eli toukokuun 1 p:ään, eikä poliisilaitos enää jatkaisi Pasternakin oleskelulupaa, jos hänellä ei ole näyttää senaatilta lupaa jäädä tänne asumaan.”

 

Sibeliuksen syntymäkodissa oli pitkään kaksi näyteikkunaa ja sisäänkäynti kadulle. Kuva: Vihervuoren arkisto

 

Vaatekaupassa oli myyjänä Josef Hurvitsch, niminen juutalaisnuorukainen, joka oli juutalaiskorttelissa asuvan Jankel Krapiffskyn lapsenlapsi. Poika käytti hyvin vahvoja silmälaseja, joita Vihervuoren veljekset piilottivat tämän tästä. Vihervuoret kävivät Josefin ja Leo Krapiffskyn kanssa pyöräilemässä.

“Juutalaispoika oli erittäin ujo, hyvänsuopa ja jonkinverran yksinkertainen ja kun hänellä oli aina paljon rahaa mukanaan, käytimme tilaisuutta hyväksemme ja annoimme hänen pistoovata meidät joko leffaan tai hyville leivoskahveille joko Vainikaiselle tai Lindevallille. Itsellämme kun ei ollut paljonkaan taskurahoja. Palkkioksi tästä hänen hyväsydämisyydestään kiusasimme ja pilkkasimme häntä hyvin usein”, Yrjö Vihervuori muistelee.

 

Yrjö Vihervuori kadotti sittemmin ystävänsä ja epäili, että hänelle olisi tapahtunut jotakin vuoden 1918 levottomuuksissa. Internetistä löytyy kuitenkin tieto, että Josef muutti lopulta vuonna 1950 Israeliin ja kuoli siellä vasta vuonna 1959. Hän oli kolmen lapsen isä.

Isak Pasternakin ja Krapiffskyjen nimet löytyvät kuitenkin myöhemmin Helsingistä.

Hämeenlinnan juutalaiskorttelin paikalla olleet rakennukset purettiin ja niiden paikalle rakennettiin Hämeen Suoja vuonna 1930. Juutalaisten synagooga oli hävinnyt jo hetkeä aikaisemmin, eikä Ahvenistolla olevalle juutalaisten hautausmaalle ole haudattu enää 1910-luvun jälkeen ketään.

Taistelu juutalaisten kansalaisoikeuksista aloitettiin 1870-luvulla. Muutos parempaan tapahtui kuitenkin vasta Suomen itsenäistyttyä, kun eduskunta 1918 hyväksyi lakiehdotuksen kansalaisoikeuksien myöntämisestä.

Hämeenlinnan vanhimpien talojen taru sai sinetin, kun Rauhankadulle alkoi valmistua komea Paavonkulman talo. 24.3.1928 Hämeen Sanomat kirjoitti otsikolla Häviävää Hämeenlinnaa, että juutalaisten vanha synagooga siirtyy parhaillaan muistojen joukkoon.

“Parhaillaan puretaan Hämeenlinnassa Rauhankatu 4:ssä sijaitsevaa vanhaa kaksikerroksista puurakennusta, joka Hämeenlinnan vanhojen rakennusten joukossa on eräänlainen kuuluisuus.”

Vanhat puurakennukset purettiin ja tontin omistanut kauppias K.A.Fredriksson rakennutti niiden tilalle uudet talot. Sotien jälkeen kauppiaan jälkeläiset myivät tontin rakennusliike Toloselle, joka purki kaikki tontin rakennukset ja pystytti paikalle uuden asuintalon, Cajanderinkulman.HäSa

 

Asiasanat