Kanta-Häme

Ystäväperheiden kautta suomalaisuus tutuksi

Venäläisen Daria Liutinan kasvot muuttuvat yhdeksi hymyksi, kun hän alkaa puhua ystäväperheestään, johon hän tutustui ensimmäisenä lukuvuonnaan Hämeen ammattikorkeakoulun rakennustekniikan opiskelijana.

– He ovat auttaneet minua sopeutumaan tänne. He ovat iloinneet kanssani, esimerkiksi kun sain Hamkista harjoittelijan paikan, ja tukeneet, kun olen ollut surullinen. Olen heille tosi kiitollinen!

– Olemme käyneet piknikeillä, konserteissa, pyöräilemässä, Helsingissä, Vanajanlinnassa… Liutina luettelee.

Hän oli pilottivuonna mukana Hamkin ystäväperhetoiminnassa, jonka tarkoituksena on tutustuttaa ulkomaalaiset opiskelijat suomalaiseen kulttuuriin, kieleen ja elämäntapaan paikallisten perheiden kautta.

Molemminpuolista kulttuurivaihtoa

Daria Liutinan ystäväperhe on nelihenkinen – lapset ovat tyttöjä. Ensi tapaamista päivällisineen koko perheen kanssa Liutuina kuvailee lämminhenkiseksi.

– He lähtivät mukaan, koska halusivat kuulla eri kulttuureista ja erilaisista tavoista. Se on ollut sellaista molemminpuolista kulttuurivaihtoa. Olisin katunut, jos en olisi käyttänyt tätä tilaisuutta hyväkseni.

Kaiken kaikkiaan Liutina haluaa hälventää suomalaisten ennakkoluuloja isänmaataan kohtaan.

– Monet luulevat, että Venäjä on täynnä propagandaa ja että media on täynnä valheita, mutta näin ei ole!

Hän kertoo, että vaikka ”virallinen” ystäväperhevuosi onkin jo takana, yhteyden- ja hauskanpito perheen kanssa jatkuu edelleen.

Tavoitteena työllistää valmistuvat Suomessa

Hamkin projektiassistentti Antti Viiman kertoo, että yksi ystäväperhetoiminnan tavoitteista on, että mahdollisimman moni Hamkista valmistunut ulkomaalainen jäisi Suomeen työelämän palvelukseen.

Tämä on toiveena myös Daria Liutinalla.

– Teen parhaani, että jäisin Suomeen töihin. Uskon, että ystäväperhetoiminnan avaaman sosiaalisuuden ansiosta minun on helpompi löytää työ.

Hamkissa biotalouden täydennyskoulutuksen koulutussuunnittelijana toimivan Siri Pekurin perhe oli viime lukuvuonna mukana ystäväperhetoiminnassa.

Perheeseen kuuluu Sirin lisäksi aviomies sekä 10- ja 16-vuotiaat tytöt ja 13-vuotias poika. He tutustuivat vietnamilaiseen Nhung-tyttöön, joka on nyt 18-vuotias.

– Halusin lähteä mukaan, jotta lapset oppisivat madaltamaan kynnystä tutustua eri kulttuureihin sekä rohkaistuisivat puhumaan englantia, Pekuri kertoo.

Ruoanlaittohetkiä ja tapahtumia

Yhteistä aikaa Pekurit viettivät Nhungin kanssa muun muassa kokkailemalla ja leipomalla yhdessä.

– Nhung tulee meille usein syömään. Hänen mielestään parasta on ollut piparkakkutalon rakentaminen. Hän vietti joulun meillä ja yllättyi, ettei joulu ollutkaan sellainen karnevaali kuin hän luuli, vaan paljon rauhallisempi juhla, Siri Pekuri muistelee.

Yhdessä he ovat käyneet myös Pekurin lasten jääkiekko- ja lentopallopeleissä sekä taitovoimistelunäytöksissä. Parhaana antina Pekuri itse pitää sitä, että perhe on saanut ystävän toisesta kulttuurista. Esimerkkinä kulttuurien erilaisuudesta hän kertoo tarinan kissoista:

– Meillä on kaksi kissaa. Vietnamilaisista on tosi kummallista, että meillä kissat asuvat sisällä, nukkuvat meidän sängyssämme ja kun ne ovat kipeitä, ne viedään eläinlääkäriin. Vietnamissahan kissat elävät kadulla ja niitä syödään.

Palaute on ollut positiivista

Viime vuonna käynnistyneessä ystäväperhetoiminnassa oli mukana Hämeenlinnasta kymmenen ja Riihimäeltä viisi perhettä, ja he toimivat ystävinä noin 15 opiskelijalle. Kaikkiaan Hamkissa on noin 600 ulkomaalaista opiskelijaa neljällä paikkakunnalla.

– Positiivisesti yllätyimme, miten innolla paikalliset perheet halusivat lähteä mukaan. Monet näkivät tämän hyödyt: kielitaidon kehittymisen ja vieraisiin kulttuureihin tutustumisen. Osalla oma lapsi oli lähdössä vaihto-oppilaaksi, ja tällä haluttiin vahvistaa lapsen monikulttuurisuustaitoja, Hamkin projektiassistentti Antti Viiman kertoo.

– Opiskelijat kertovat, että tämä helpotti heidän sopeutumistaan suomalaiseen yhteiskuntaan, ja suomen kielen taitokin kehittyi jonkin verran.

Tänä lukuvuonna Hamk laajentaa toiminnan myös Valkeakoskelle. (HäSa)