Kanta-Häme

Ystävyys yli rajojen vie Hiekkarannan saunomaan kesämökille turvapaikanhakijoiden kanssa

Viime syksynä Suomeen saapui paljon turvapaikanhakijoita. Samoihin aikoihin hämeenlinnalainen Tiina Hiekkaranta paluumuutti miehensä kanssa kaupunkiin seitsemän vuoden Brasiliassa ja Italiassa asumisen jälkeen.

30 vuotta Tampereen yliopiston opettajankoulutuslaitoksen Hämeenlinnan Normaalikoulun musiikkiluokkien opettajana työskennellyt Hiekkaranta päätti ryhtyä toimeen, ja nyt esimerkiksi perheen kesämökillä vierailee tämän tästä turvapaikanhakijoita. Siellä turvapaikanhakijat kotoutuvat metsänhoidon, talon töiden, ruoanlaiton, syömisen ja saunomisen merkeissä.

Yhteensä perhe on asunut kuudessa eri maassa.

– Olemme asuneet viidessä eri maassa. Ulkomailla ollessani olen kokenut mielekkääksi tehdä hyväntekeväisyystyötä. Viime syksynä päätin aloittaa hyväntekeväisyystyöt Suomessakin.

Hiekkaranta päätyi vapaaehtoiseksi Lammin Mainiemen ja Iittalan vastaanottokeskuksiin SPR:n vapaaehtoisten sekä Lammin Suomikamujen kautta.

Aluksi hän otti ihmisiä vastaan ja auttoi kaavakkeiden täytössä, mutta saman tien alkoi suomen kielen opettaminen ja kulttuuriin tutustuttaminen. Lapsille Hiekkaranta opetti leikkien ja laulujen avulla, aikuisten kanssa avuksi olivat esimerkiksi lehtiartikkelit.

– Aloitimme numeroiden ja värien opettelusta, ja siitä, miten kertoa vähän itsestään.

Porsaita äidin oomme kaikki -laulun avulla opeteltiin kaikki suomen vokaalit

Hiekkaranta on opettanut englantia Suomessa ja Italiassa, ja myös vetänyt Suomen kielen ja kulttuurin kursseja Hämeen ammattikorkeakoulun ulkomaalaisille opiskelijoille. Aivan uutta ei suomen opettaminen siis hänelle ollut.

Mutta miten tästä opetuksesta syvenee ystävyyttä?

Puhelias Hiekkaranta hiljentyy hetkeksi.

– No, miten ystävystyminen yleensä tapahtuu?

Olen helposti lähestyttävä ihminen. Minulle on helppo puhua ja avautua. Minua pidetään empaattisena ihmisenä, jonka kanssa voi olla oma itsensä eikä tarvitse jännittää. Autan mielelläni muita heidän omista lähtökohdistaan, ja olen onnekas, että saan myös vastavuoroisesti apua tarvitessani sitä.

Esimerkiksi mökkiretket ovat olleet antoisia kummallekin osapuolelle. Turvapaikanhakijat harjoittelevat risusavotassa luontoon ja tekemiseen liittyvää sanastoa, kotitöissä siinä tarvittavaa suomen kieltä. Samalla Hiekkarannat oppivat paljon muista kulttuureista, heidän ajatuksistaan ja elämisen tavoistaan.

Muslimiuskoon kuuluu tietty häveliäisyys. Edes miehet eivät saa keskenään olla alasti saunassa, ja toisaalta somalinaisille on vaikea ymmärtää, että Suomessa nainen voi ihan hyvin antaa käskyjä miehelle ja kaikki syövät samassa pöydässä yhtä aikaa.

– Tällaisissa tilanteissa olemme puhuneet siitä, että jos he aikovat jäädä Suomeen, kunnioitamme kyllä heidän uskontoaan, mutta heidän täytyy sopeutua kulttuurimme. Maassa eletään maan tavoilla.

Hiekkaranta on itse kokenut tilanteen myös maahanmuuttajan asemassa.

Saksassa hänen nimensä oli ”rouva herra Timo Hiekkaranta” ja hänen piti ymmärtää, että 20 vuotta toistensa kanssa työskennelleet henkilöt teitittelevät toisiaan.

Ranskassa piti oppia se, että kyselyihin saatetaan vastata todella tylysti, Brasiliassa taas piti ymmärtää, miten todella rikkaat ja todella köyhät elävät rinta rinnan sulassa sovussa.

Italiassa taas kulttuurien yhteentörmäystä tuotti äärimmäinen individualismi: ryhmässä toimiminen ei tahdo onnistua, vaikka ihmiset ovat erittäin ystävällisiä. Ja toisaalta politiikka oli pelkkää pelleilyä.

– Olen saanut viime syksystä saakka paljon uusia hyviä ystäviä ja oppinut valtavasti esimerkiksi Irakin kulttuurista, kielestä ja eri uskonnoista. Koen olevani monelle kuin kummitäti.

Vaikka vapaaehtoistyö on vienyt pari tuntia aikaa viikossa, Hiekkaranta kokee, että se ei ole ollut häneltä pois.

Yksi niistä, joihin Hiekkaranta on tutustunut on libyalainen 23-vuotias Hamid Daghdugh, jolla on jo turvapaikka Suomessa.

Daghdugh saapui Suomeen vuoden 2014 lopussa, ja sai viime vuoden syyskuussa päätöksen turvapaikastaan. Hänet tunnetaan myös jalkapallojoukkue Härmän riveistä, jossa hän pelasi aiemmin keväällä.

Libyassa hän vietti 2,5 vuotta syyttömänä vankilassa.

Ystävyys Hiekkarannan kanssa on hänelle äärimmäisen tärkeää. He ovat yhdessä käyneet tapaamassa muita turvapaikanhakijoita ja Hiekkaranta auttaa häntä arkisissa asioissa.

– Tiina on mahtava persoona ja yrittää tehdä kaikille ihmisille hyvää, Daghdugh kehuu.

Myös ystävyys Tavastian suomen kielen opettajan kanssa on tärkeää. Kaikki kontaktit suomalaisiin auttavat.

– Tämä ystävyys on kaiken alku. Kun perhe ja muut ystävät ovat jääneet toiseen maahan, on tärkeää saada jotain, mistä lähteä liikkeelle.

Daghdughin unelma on opiskella rakennusinsinööriksi, ja hän aikoo tavoitella sitä parantamalla ensin suomen kielen taitojaan Vanajaveden opistossa ensi syksynä.

Hiekkarantaa huolettaa, että pian monen turvapaikanhakijan ja vapaaehtoisen tukihenkilön ystävyys voi olla katkolla.

Iittalan vastaanottokeskus lakkautetaan kokonaan kesäkuun lopussa, samoin kuin Pälkäneen ja Kärkölän keskukset hieman myöhemmin.

Lahdessa ja Lammilla paikkojen määrää vähennetään. Yhteensä vastaanottokeskuksen paikkoja katoaa Hämeen Piiristä marraskuun loppuun mennessä tällä tietoa 410.

Turvapaikanhakijoiden siirto muualle voi hankaloittaa yhteydenpitoa, jos välimatka kasvaa suureksi.

– Toisaalta lähettelen kyllä yhä whatsapp-viestejä Ruovedelle ja Kangasalle muuttaneiden turvapaikanhakijaystävieni kanssa, sanoo Hiekkaranta. HÄSA