Kanta-Häme

Ystävyyskaupunkien tapaaminen: Pohjoismaista ruokaa ja arvomaailmaa

 

Että ohrapuuroko on koululaisten suosikkiruoka? Näin ainakin väittää Linnan Aterioiden toimitusjohtaja, joka on valinnut ohrapuuron pohjoismaisen ruokaviikon Suomen teemapäivälle.
 
– Ohrapuuro on ollut suosituin kouluruoka tällä seudulla varmaankin 20 vuotta, Nina Rokkila arvelee.
 
– Se on aina kolmen kärjessä koululaisten toiveruokalistalla. Suurkeittiöiden tekemänä siitä tulee erityisen hyvää, koska sitä keitetään niin pitkään.
 
Ensi viikolla vietetään Hämeenlinnan kouluissa ja päiväkodeissa pohjoismaista ruokaviikkoa, jonka jokaisena päivänä tarjoillaan kullekin maalle tyypillisiä aterioita. Teemaviikko sai alkunsa Hämeenlinnan Pohjola-Nordenin puheenjohtajan Sari Raution aloitteesta.
 
– Pohjoismaisten ystävyyskaupunkien tapaaminen on Hämeenlinnassa toukokuussa, Rautio kertoo.
 
– Yhdistyksessä haluttiin tavoittaa myös nuorempia ihmisiä aiheen tiimoilta ja ruokahan on kaikille tärkeä asia. Kun kuulin, että Linnan Ateriat suunnitteli kansainvälistä ruokaviikkoa, otin Ninaan yhteyttä. 
 
Ensi maanantaina on Ruotsin päivä, jolloin tarjolla on lihapullia. Norjalaista keittiötä esitellään kalamurekkeella sekä katkarapukastikkeelle tiistaina ja keskiviikkona vuorossa on kotimainen ohrapuuro. Torstaina listalla on tanskalainen smörrebröd ja perjantaina syödään kalakeittoa islantilaiseen tapaan.
 
– Smörrebröd on varmasti mukava yllätys. Voileipä voi tuntua lasten vanhemmista varsin pieneltä jutulta, mutta tarjolla on tietenkin kunnon täytteet ja lisukkeet, Rokkila vakuuttaa.
 
– Toteutamme erilaisia teemaviikkoja koko ajan ja ne ovat olleet hyvin suosittuja. Niistä ei myöskään koidu lisäkustannuksia kenellekään, koska ruokalistaa täytyy kuitenkin aina pyrkiä uusimaan.
 
Viikon aikana ruokalat koristellaan ainakin pohjoismaisin lippusiimoin. Rokkila ja Rautio uskovat, että teema näkyisi myös muilla tavoin lasten ja nuorten päivissä.
 
– Opettajille on laitettu viestiä, että jos vaikkapa tervehdykset opeteltaisiin viikon aikana, naiset sanovat.
 
– Kaikkea muutakin pohjoismaihin liittyvää tietenkin lämpimästi toivotaan, jos se vain suinkin sopii koulujen ohjelmaan.
 
Hämeenlinnan pohjoismaisia ystävyyskaupunkeja ovat Ruotsin Uppsala, Tanskan Frederiksberg, Islannin Hafnafjördur ja Norjan Baerum. Toukokuun Nordic Meeting -tapahtumaan osallistuu myös Tarton kaupunki Virosta.
 
– Kaupungin järjestämässä tapaamisessa on mukana kustakin maasta nuoria, jotka asuvat yhdessä leirillä, rakentavat esityksen tapahtuman päätösjuhlaan Verkatehtaalle ja tutustuvat toistensa kulttuureihin.
 
– Yritämme saada yhteisesityksen myös kesän avajaisiin torille, jotta Pohjoismaisuus näkyisi oikein kunnolla Hämeenlinnan katukuvassa. 
 
Varsinaisen työpajapäivän vieraat ja isännät viettävät Voutilakeskuksessa, jossa vaihdetaan ajatuksia lasten ja vanhusten yhteisistä palvelumalleista.
 
– Emme halunneet tehdä työpajasta seminaaria, jolla ei olisi mitään kosketusta ihmisten arkeen, Rautio pohtii.
 
– Päivästä tulee varmasti hieno, kun saamme kuulla kokemuksia siitä, kuinka päiväkodit ja vanhusten hoitolaitokset voivat tehdä yhteistyötä keskenään. Esimerkiksi Tanskassa ollaan tässä ajattelussa todella pitkällä ja sukupolvien vuorovaikutus otetaan huomioon jo rakentamisessakin.
 
Vaikka nykyajan nuoret ovat Raution mielestä hyvinkin kansainvälisiä, skandinaavisuus ei ehkä ole heille niin tuttua. Oppilasvaihdot, leiritoiminta ja tosten kulttuurista oppiminen avaa aivan uudella tavalla silmiä.
 
– Toukokuun tapaamisessa nuoret ovat a ja o, Rautio painottaa.
 
– He valmistelevat etukäteen esityksiään ja täällä he vierailevat muun muassa kouluissa ja tekevät myös omavalintaisia retkiä.
 
Teema näkyy myös Tomaatteja!Tomaatteja -festivaaleilla, jolla järjestetään ruotsinkielinen stand up -ilta.
 
– Organisaatio lähti innolla mukaan ja siinä tilaisuudessa ei kuulla mitään pakkoruotsia, Rautio ennustaa.
 
Mikä pohjoismaisuudessa sitten on niin jakamisen ja oppimisen arvoista?
 
– Pohjoismainen hyvinvointiyhteiskunta on arvokas asia, joka perustuu siihen, että maksamalla veroja saamme kaikille riittävästi hyvää.
 
– Rauhan aate on vahvoilla ja yllä pohjoismaisuudelle on myös ominaista ihmisarvon ehdoton kiistämättömyys. Näinä aikoina on sitä koskevalle keskustelulle varmasti tilausta.