Kanta-Häme

Yt-neuvotteluja ja potkuja tulee entiseen tahtiin

Yhteistoimintaneuvottelut (yt) ja irtisanomiset eivät ole vähentymässä. SAK odottaa, että melko rajut henkilöstövähennykset jatkuvat ensi vuoden tapaan.

Tammi–maaliskuussa yt-neuvottelujen piiriin joutui 23 629 palkansaajaa. Määrä on hieman vähemmän kuin viime vuonna vastaavaan aikaan, jolloin yt-neuvottelujen piirissä oli 25 380 henkilöä.

Työnantajien yt-neuvotteluissa ilmoittama vähennystarve, 3 226 henkilöä, oli niin ikään hieman viimevuotista pienempi. Irtisanottujen määrä laski 2 320:sta 2 088 työntekijään.

– IRTISANOMISTEN määrän väheneminen ei valitettavasti anna aihetta riemuun. Huhtikuun aikana muun muassa Nokia ilmoitti aloittavansa massiiviset yt-neuvottelut, sanoo SAK:n ekonomisti Ilkka Kaukoranta.

Nokian tavoitteena on vähentää Suomesta 1 300 työntekijää. Se leikkaa tutkimusta ja tuotekehitystä Suomesta, koska yhtiöön sulautettiin ranskalainen Alcatel-Lucent.

Kaukorannan mukaan näyttää siltä, että yt-neuvottelut ja työntekijöiden irtisanomiset jatkuvat Suomessa entiseen tahtiin. Helpotusta työllisyystilanteeseen ei ole näkyvissä.

SAK:N KERÄÄMÄT tiedot maaliskuun jälkeen ilmoitetuista yt-neuvotteluista viittaavat jopa siihen, että irtisanomisten määrää kiihtyy. Järjestö on saanut maaliskuun jälkeen tiedot yt-neuvotteluista, joissa suunniteltu henkilöstövähennys on yli 2 300 henkilöä. Määrä on suurempi kuin tammi–maaliskuun irtisanottujen määrä.

Nokian lisäksi esimerkiksi Tuko Logistics ja Wärtsilä neuvottelevat parhaillaan satojen työntekijöiden työpaikoista. Tuko Logistics on arvioinut irtisanottavien määrän 240:ksi ja Wärtsilä 270:ksi.

Tammi–helmikuussa eniten työntekijöitään irtisanoi VR-Yhtymä, joka antoi potkut 214:lle. Suuria irtisanojia olivat myös Outotec, Uponor, Kemppi ja oppilaitokset. Aalto-yliopisto irtisanoi 180 ja Itä-Suomen yliopisto 55 työntekijää. Kanta-Hämeeseen iskivät Postin ja SSAB:n henkilöstövähennykset.

SAK kerää tietoja yt-neuvotteluista, irtisanomisista ja lomautuksista erilaisista julkisista lähteistä. Se julkaisee tiedot neljännesvuosittain.

Järjestö ei kuitenkaan saa tietoa useimmista yhteisöistä, joiden ei tarvitse käydä yhteistoimintaneuvotteluja irtisanoakseen tuotannollisilla tai taloudellisilla syillä työntekijöitään. Lain mukaan yt-neuvotteluja ei tarvitse käydä yhteisöissä, joissa on alle 20 työntekijää.

TILASTOJEN MUKAAN työttömyysaste pysyi koko lailla ennallaan maaliskuussa. Työ- ja elinkeinoministeriön kortistoissa oli 351 000 työtöntä ja 124 000 ministeriön eri palveluihin sijoitettua henkilöä.

Tilastokeskuksen virallinen työttömyysprosentti oli 10,1. Tilastokeskus laskee, että työttömiä ja piilotyöttömiä oli 400 000 maaliskuussa. Jos työttömiksi laskettaisiin myös työnhausta luopuneet piilotyöttömät, työttömyysprosentti olisi noin 15.

Ministeriön tilastot kertovat, että työttömyyden jatkuessa pitkäaikaistyöttömyys pahenee kaiken aikaa. Yli vuoden työttöminä olleiden määrä kasvoi maaliskuussa lähes 19 prosenttia vuoden takaisesta. Enemmän kuin joka kolmas työttömyyskortiston työtön on pitkäaikaistyötön.