Kaupallinen yhteistyö

Kaupallinen yhdistelylaina verrattuna yhteiskunnan tarjoamiin vaihtoehtoihin

Tänä päivänä törmää usein mainoksiin, joissa kulutusluottoja tarjoavat nettipankit tai lainanvälityspalvelut kehuvat lainojen yhdistämisen olevan erinomainen keino pienentää lainakuluja ja helpottaa siten omaa taloutta.

Lainojen yhdistämisen idea on teoriassa yksinkertainen: otetaan yksi isompi ja edullisempi laina, jolla maksetaan kalliit pikavipit, osamaksut ja luottokorttivelat pois. Jäljelle jää vain yksi laina, yksi (pienempi) kuukausierä ja yhdet kulut sekä korot.

Suomessa on parjattu pikavippejä siitä asti, kun ne alkoivat 2010-luvun alussa voimakkaasti yleistyä. Vaikka kulutukseen tarkoitettujen luottojen korkoja on rajoitettu ja laskettu jo kolmeen kertaan (vuosina 2012, 2019 ja 2020), kuluttajalainat saavat edelleen osakseen paljon kritiikkiä.

Koronakriisin johdosta asetettu väliaikainen korkokatto kirvoitti paljon keskustelua siitä, mikä korkotaso todella ehkäisisi kuluttajien ylivelkaantumista ja kääntäisi maksuhäiriömerkintöjen kasvun vihdoin laskuun.

Koska perinteiset pikavipit ovat käytännössä kadonneet markkinoilta kokonaan, lainayhtiöt ovat alkaneet panostaa eniten suurempiin yhdistelylainoihin.

Tässä artikkelissa pohditaan näiden lainojen järkevyyttä suhteessa muihin vaihtoehtoihin, joita ylivelkaantuneella on.

Onko lainojen yhdistäminen yksityisen rahoituslaitoksen kautta järkevää?

Ylen huhtikuussa julkaisema artikkeli “pikavippien uudesta muodosta”, eli toimittajien sanoin kaupallisista järjestelylainoista, vertasi yksityisten rahoituslaitosten yhdistelylainoja pääasiassa Takuusäätiön järjestelylainaan.

Vaikka artikkelissa hieman kyseenalaisesti puhuttiinkin yhdistelylainoista “pikavippeinä”, tärkein viesti oli kuitenkin validi: koska yhdistelylainat ovat suuria ja ne myönnetään usein pitkillä maksuajoilla, kokonaiskustannukset koko laina-ajalta voivat kasvaa merkittävästi suuremmaksi verrattuna siihen, että vanhat lainat olisi maksettu pois erillisinä yksi kerrallaan.

Artikkelissa havainnollistettiin tilannetta seuraavalla kuvalla:

Havainnollistus on varsin mielenkiintoinen ja tuo hyvin esiin lainan korkotason ja maksuajan vaikutusta kokonaiskustannuksiin.

Takuusäätiön takaamalla lainalla (B) saavutettaisiin lähes puolet pienempi kuukausierä alkutilanteeseen nähden ja lainan kokonaiskulut olisivat lähes 10 000 euroa pienemmät.

Kaupallisen yhdistelylainan kuukausierä olisi huomattavasti pienempi, kuin Takuusäätiöllä, mutta pidemmän laina-ajan myötä lopullinen kustannus kasvaisi noin 13 000 euroa suuremmaksi.

Kaupallinen yhdistelylaina tulisi tämän esimerkin mukaan myös muutaman tuhat euroa alkuperäisiä useita lainoja kalliimmaksi (34 816,66€ vs. 31 794,25€). Toisaalta kuukausierän merkittävä lasku (241,87€ vs. 666,1€) on oletettavasti keventänyt velallisen tilannetta merkittävästi ja saattanut jopa säästää henkilön luottotietojen menetykseltä.

Suurin osa kuluttajista todennäköisesti katsoo “säästöjä” liikaa juuri kuukausierästä, eikä kiinnitä riittävästi huomiota lainan lopullisiin kokonaiskustannuksiin. Lainapalvelut tietysti hyödyntävät tämän ja markkinoivat mielellään hyvin suuria yhdistelylainoja pitkillä maksuajoilla.

Esimerkiksi tässä aihetta käsittelevässä esimerkissä korostetaan lähinnä vain kuukausierän pienentymistä. Havainnekuvan jälkeen kuitenkin tuodaan esiin kokonaiskustannukset koko laina-ajalta ja kehotetaan ensisijaisesti pääsemään lainoista eroon ylimääräisten lyhennysten avulla: “monesti edullisin vaihtoehto päästä eroon vanhoista veloista on maksaa ne ennenaikaisesti pois. Jos tähän ei ole mahdollisuutta, yhdistelylaina on toiseksi parhain ratkaisu”.

Toinen talousblogi kirjoittaa, että edullinen yhdistelylaina selviää laskimella, ei tunteella. Tälläkin sivustolla painotetaan kuukausierän pienentymistä, mutta tuodaan kuitenkin esiin myös erilaisten takaisinmaksuaikojen vaikutus kuukausierän lisäksi lainan kokonaiskustannuksiin.

Kuvassa Fiksukuluttaja-talousblogin esimerkkejä 10 000€ yhdistelylainan kustannuksille

Sivuston viesti siitä, että yhdistelylainan järkevyys tulee selvittää laskimella eikä tunteella, on täysin totta.

Aina voidaan tehdä laskuesimerkki, joka puoltaa tiettyä vaihtoehtoa. Lopulta järjestelylainan järkevyys ratkeaa kuitenkin vain laskemalla oma tilanne auki huolellisesti eri korkotasoilla ja laina-ajoilla.

Ylen artikkelissa kokemuksasiantuntija Jenna Mäkelän kommentti: “minun silmissäni oikea järjestelylaina on pankilta tai muulta vastuulliselta toimijalta. Muut ovat vain pikavippejä, ne ovat susia lampaiden vaatteissa” viittaisi tilanteeseen, jossa päätöksiä ja tulkintoja tehdään tunteella.

“Vastuullinen pankki” tarkoittaa hänen mukaansa ilmeisesti kivijalkapankkia, eikä esimerkiksi norjalaista Bank Norwegiania, joka toimii täysin samojen lakien mukaan kivijalkapankkien kanssa ja on usein havaittu erilaisissa vertailuissa kivijalkapankkeja edullisemmaksi vaihtoehdoksi vakuudettomissa kulutusluotoissa (jollainen yhdistelylainakin lopulta on).

Takuusäätiön vaihtoehto kannattaa aina ensimmäisenä

Ylen artikkelin mukaan Takuusäätiön takaama järjestelylaina on ehdottomasti paras vaihtoehto velallisille ja näin varmasti onkin, ellei lainoja saa maksettua pois ennenaikaisesti (mikä on aina edullisinta).

Takauksen avulla lainan korko saadaan alemmas kuin täysin vakuudettoman yhdistelylainan kohdalla ja lainan voi ottaa omasta tutusta pankista.

Takuusäätiön takauksen saamisessa on kuitenkin muutama mutta. Ensinnäkin, jono hakemuskäsittelyyn on todella pitkä (kuva otettu 15.4.2021):

Toisekseen, takauksen voi saada vain 34 000 euron lainaan (45 000 euroa pariskunnalle). Useilla kuluttajilla voi olla tarvetta huomattavasti isommalla yhdistelylainalle.

Edelleen on mahdotonta sanoa, voisiko kaupallinen järjestelylaina olla järkevä vaihtoehto esimerkiksi sellaiselle henkilölle, jonka talous ei kestä hakumusjonossa odottelua ja jolla on tarvetta yhdistää vaikkapa 40 000 euron pikalainat ja osamaksut.

Vastaus riippuu siitä, kuinka suuri aikaisempien luottojen korko on ja kuinka edullisen yhdistelylainan onnistuisi saamaan. Kuukausierän merkittävä lasku ja mahdolliselta maksuhäiriömerkinnältä säästyminen ovat kuitenkin etuja, joita ei voi kiistää. Jos henkilö sitten vielä onnistuu lyhentämään tavallisen lainan sovittua maksuaikataulua nopeammin, sitä parempi.

Suomen kuluttajalainamarkkinat hakevat suuntaansa edelleen

Kuten artikkelin johdannossa mainittiin, Suomessa on laskettu kulutusluottojen korkoja jo useaan kertaan.

Ensin vuonna 2012, sitten pitkän tauon jälkeen 2019, jonka perään alle vuoden päästä koronapandemian levittyä kesällä 2020.

Ensimmäinen korkokatto on ainakin epävirallisesti todettu epäonnistuneeksi, koska se koski vain alle 2000€ pikaluottoja ja johti siihen, että kuluttajat alkoivat ottamaan entistä suurempia lainoja.

Vuoden 2019 korkokaton vaikutuksia ei oltu vielä ehditty analysoida, kun jo 2020 väliaikainen korkokatto astui voimaan. Alunperin vuoden loppuun asti tarkoitettu korkokatto päätettiin jatkaa toisella väliaikaisella jaksolla vuoden 2021 syyskuun loppuun saakka.

Riippumattomien Aalto-yliopiston rahoituksen laitoksen professorit toteavat, että 10 % korkokatto ei vaikuttaisi lisäävän mahdollisuuksia saada lainaa maltillisella korolla. Kiristynyt korkosääntely on sen sijaan johtanut siihen, että yhä useampi kuluttaja ei saa lainaa enää ollenkaan.

Tutkijoiden mukaan seuraavia muutoksia sääntelyyn tulisi hyvin tarkkaan analysoida ja tutkia huolellisesti muiden maiden esimerkkejä. Toimimaton sääntely hämmentää kuluttajia ja tekee kuluttajarahoitusalan toimijoiden toimintaympäristöstä epäselvän ja epävakaan.