fbpx
Kaupunkiuutiset

3000 kilometriä kuitumattoa

Suomalainen heittää roskiin viidestä seitsemään kiloa vaatetta vuodessa. Teollisuuden puolelta käytöstä poistettua tekstiiliä puolestaan vuodessa kertyy kymmeniä miljoonia kiloja.

Uusiokäyttöön tekstiilijätettä päätyy vain murto-osa, korkeintaan satoja tonneja.

Turenkilainen Dafecor tekee suomalaista pioneerityötä haaskiotekstiilin uudelleenkäsittelyssä.

Vuonna 1994 perustettu yritys on Suomessa ainoa, joka prosessoi niin tekstiiliteollisuuden ylijäämiä kuin vanhoja vaatteita uusiokäyttöiseksi kuiduksi. Esimerkiksi erilaisten nesteiden ja kemikaalien imeytysmatoiksi.

– Pelkästään villa pystyy imemään veteen joutunutta öljyä 18 kertaa oman painonsa verran, toimitusjohtaja Risto Saha selventää.

Turengissa tekstiilihaaskioista syntyviä kuitumattoja käytetään teollisuuden kunnossapidossa, rakentamisessa ja puutarhoissa tehostamaan tuotantoa sekä ennaltaehkäisemään ympäristövahinkojen syntymistä.

– Yhteiskunnan sektoriin menee paljon tuotteita arjen näkymättömien vahinkojen estämiseksi.

Imeytysmatoilla pyritään suojaamaan niin ihmistä kuin ympäristöä.

– Koskaan ei tiedä, milloin erilaisia aineita sisältävästä teollisesta koneesta katkeaa hydrauliletku tai liitin falskaa, jolloin haitallista ainetta saattaa roiskua koneesta pihalle litrakaupalla per minuutti.

Kuin rikka rokassa

Tähän asti tekstiilijätettä on saanut kipata kaatopaikalle. Vuonna 2016 touhuun tulee stoppi uuden EU-asetuksen myötä: vaatteita ei saa laittaa enää sekajätteeseen.

– Rinnakkaispolttoa on tehty Suomessa pitkään. Tekstiilijätettä on poltettu esimerkiksi hakkeen rinnalla. Se on kuitenkin toiseksi pahin vaihtoehto heti kaatopaikalle kärräämisen jälkeen, Saha sanoo.

Paras vaihtoehto on tehdä syntyvästä tekstiilijätteestä raaka-ainetta uusiotuotteille. Se kuitenkin tuo mukanaan isoja haasteita. Yksi on logistiikka.

– Ei ole kovin taloudellista kuljettaa esimerkiksi Sodankylästä tuhannen ihmisen tekstiilijätteitä Turenkiin tai toiselle tehtaallemme Jyväskylään.

– Jossain Saksassa logistiikka toimii, kun Helsingin kokoisella alueella asuu viisi miljoonaa ihmistä. Siellä tosin voidaan valmistaa uusiotuotetta kahdessa kuukaudessa saman verran, kuin me vuodessa.

Sahan mukaan hänen ja tuotantopäällikkö Markku Lyytikän luotsaaman uusiotuotteita valmistavan yrityksen merkitys kokonaisuudessa on kuin rikka rokassa.

– Jos me käytämme promilleosan ja merkittävimmät vaatetuunaajat pakettiautollisen suomalaisesta tekstiilijätteestä vuodessa, menee loppuosa energiaksi. Saisi perustaa kymmeniä dafecoreja, eikä materiaali loppuisi kesken.

Uusi kokeilu

Esimerkiksi vaatetusteollisuuden hukkapalojen (jossa raaka-ainehukka on jopa 28 prosenttia) lisäksi Dafecor hyödyntää armeijan, hotellien, pesuloiden ja ravintoloiden poistotekstiilejä, sekä jossain määrin myös keräysvaatteita.

– Lajiteltuja kotitalouspoistoja vastaanotamme vain esimerkiksi SPR:n kautta. Valitettavasti emme voi ottaa vastaan yksityisihmisten vanhoja vaatteita.

Yrityksella on vireillä myös erilaisia hankkeita. Yksi niistä on pilottikokeilu kierrätyksen puolesta puhuvan Lassila-Tikanojan kanssa.

– Tarkoituksena on tehdä kotitalouspoistoista uusiotuotteita käsi- ja taideteollisuudelle yhteistyössä Taitoliiton kanssa.

Lisää kommentti

Kirjoita kommenttisi

Fingerpori

comic

Uusin Kaupunkiuutiset