Kaupunkiuutiset

Aarne Kauranen kertoo päivästä, joka muutti Suomea

Ensimmäinen lähetys Yleisradion Hämeenlinnan toimituksesta singahti eetteriin syyskuussa vuonna 1978. Vanhassa kunnallissaunassa maakunnan radiohistoriaa olivat tekemässä Aarne Kauranen, Sirkka-Liisa Vesanen, Matti Itkonen ja äänitarkkailija Väinö Valkeila. Kauraselle oli ehtinyt kertyä kokemusta jo Riihimäen ”mikrofonipisteeltä”.

– Olin pari vuotta kertonut Riihimäen, Hausjärven ja Lopen asioista Lahden radiolle ja toimittanut Hyvinkään juttuja Ylen Aikaiseen, hän muistelee.

– Lisäksi olin Etykin aikaan vuonna 1975 ollut kesätoimittajana tv-uutisissa.

Tulevan elämänuran piti löytyä sosiaalipolitiikan puolelta, mutta sivuaineen opinnot tiedotusopin radio- ja tv-linjalla veivät miehen mennessään.

– Opettajana olivat Niilo Ihamäki sekä Yrjö Länsipuro, joka valitsi kolme poikaa kesätöihin Pasilaan.

– Siinä aukesi joku railo, joka tempaisi mukaansa. Kaikki oikeastaan pääsi tapahtumaan kokemusten, koulutuksen ja harjoittelun kautta ilman sen kummempia suunnitelmia.

Kanta-Häme oli viimeisiä maakuntia, joka sai alueradion omille kulmilleen. Alussa lähetysaikaa oli vain muutamia minuutteja päivässä ja lauantaille tehtiin tunnin ohjelma.

– Repertuaari oli aika vaatimaton, mutta journalistisuus oli kovassa kurssissa, joten asioihin perehdyttiin huolella ja uutisia tehtiin suurella intohimolla.

– Pikkuhiljaa alkoi tulla painetta aluetoiminnan kasvattamiseksi, lähetysajat pidentyivät ja kun 1980-luvun puolivälissä kuvaan astuivat kaupalliset radiot, kilpailu kuuntelijoista alkoi toden teolla.

Kauranen pääsi pitkän uransa ehkä kuumimman jutun äärelle jo vuonna 1979, kun joukko luontoaktivisteja oli kytkenyt itsensä puskutraktoreihin vastustaakseen Koijärven kuivaamista.

– Tämän asian ympärillä oli ollut kuohuntaa jo pitkin kevättä, Kauranen sanoo.

– Toimittaja Kari Mänty oli kuullut edellisenä päivänä, eli 17. toukokuuta jossain Helsingin kuppilassa, että Ville Komsi ja kumppanit aikoivat seuraavana aamuna laittaa kettingit kiinni ja soitti, että tv-uutiset haluavat minulta jutun.

Kaupungissa ei ollut uutiskuvaajaa, mutta mukaan lähti freelancer Arvo Granholm. Kaksikko jututti ja kuvasi Koijärvi-liikkeen jäseniä nopealla aikataululla ja alkoi pakata kamppeitaan, sillä materiaali piti toimittaa linja-autokyydillä Helsinkiin.

– Juuri silloin paikalle kurvasi poliisiauto ja minä tajusin, että nyt tästä vasta juttu alkaakin.

– Halusin saada poliisin ensimmäiset sanat talteen, koska arvelin niistä tulevan ikimuistoisia. Forssalainen poliisi Toivo Tikkanen pyysi nuoria ensin irroittautumaan, mutta totesi sitten, että miettikää nyt asiaa vaikka viikonloppu.

Kaikkiaan 101 syytettynä ollutta luonnonsuojelijaa tuomittiin sakkoihin, mutta Koijärveä ei lopulta kuivattu. Järvi rauhoitettiin kokonaan vuonna 1992 ja liitettiin Natura 2000 -verkostoon sekä lintuvesien suojeluohjelmaan.

– Kyllä se oli päivä, joka muutti hieman Suomea, Kauranen pohtii.

– Tapahtuman mittasuhteita ei siinä hetkessä pystynyt arvioimaan, mutta olihan se merkittävä lähtölaukaus ympäristöliikkeelle tässä maassa.

Vuosien varrelle on sattunut monenlaisia uutisia ja ohjelmia. Kaurasen mieleen on painunut erityisesti koko Suomea järkyttänyt helikopterionnettomuus Ahvenistolla äitienpäivänä 1984. Rinteeseen pudonneen helikopterin matkustajista yksi kuoli ja neljä katsomossa ollutta menehtyi.

– Olin kotona Myllymäessä haravoimassa pihaa, kun kuulin hälytysajoneuvojen äänen.

– Ryntäsin Ahvenistolle, jossa tehtiin sitten kuvaukset tv-uutisiin ja seuraavan viikon ajan aihetta käsiteltiin jostakin näkökulmasta, joten kävin käytännössä joka päivä sairaalassa, poliisilaitoksella ja moottoriradalla.

Mukavia muistoja toimittajalla on ohjelmasarjasta Pidot Vanainrannalla, jossa tunnetut ihmiset esittelivät suosikkilevyjään.

– 1980-luvun lopulla juttusilla kävivät ainakin Anneli Sistonen, Mikko Nousiainen, Raija Paalanen, Bruno Arkonaho, Arno Carlstedt ja Viitamäen veljekset.

– Tapasin työssäni tuhansia ihmisiä ja oli etuoikeus kuulla heidän näkemyksiään ja välittää niitä kuulijoille. Juttumatkoilla maakunnassa oli monia ainutlaatuisia hetkiä ja kokemuksia.

Yle Teeman elävässä arkistossa pyörii tälläkin hetkellä dokumenttiohjelma Tule sinäkin siivelle, josta voi bongata nuoren Aarne Kaurasen purjelentokoneessa ja ihan muussa ominaisuudessa kuin toimittajana.

– Ohjelma tehtiin Räyskälässä vuonna 1967. Olin juuri päässyt lyseosta ylioppilaaksi ja olin kesämiehenä paloasemalla, jossa oli muutamia purjelentäjiä, Kauranen kertoo.

– Lähdin kurssille Räyskälään, jonne saapui Arvo Kontion kuvausryhmä. Luoman Erkki ja minut sitten valittiin filkan pääroliin. Olihan se aika hämmentävä kokemus huomata, että elokuva on vielä tallella.

MIllaisia aatoksia Ylen 90 vuotta herättävät toimittajaveteraanissa?

– Onhan se todella mittava aikausi, johon mahtuu monta sukupolvea, Kauranen tuumaa.

– Olen radiomies aina ollut ja on hienoa, että se on edelleen tärkeä väline. Uskon, että se pystyy säilyttämään asemansa viestimien kilpailussa.

Kauranen suhtautuu luottavaisesti myös Yleisradion tulevaisuuteen valtion omistamana viestintäyhtiönä.

– Yle on kaikille suomalaisille tärkeä ja lähes perheenjäsenen asemassa. Sitä tullaan aina tarvitsemaan ja olisi suuri vahinko, jos sen asemaa heikennettäisiin.

Lisää kommentti

Kirjoita kommenttisi

Fingerpori

comic

Uusin Kaupunkiuutiset