Kaupunkiuutiset

Albumikuvista kipinä naivismiin

Hämeenlinnalainen naivismin grand old lady Aura Jylhä-Vuorio on yllättäen vasta nyt ensimmäistä kertaa mukana puhtaasti naivistisessa näyttelyssä.

– Ulkomailla olen ollut mukana kahdessa miniatyyrinäyttelyssä sekä huumori ja satiiri -biennaalissa, jossa oli myös naivisteja, lukuisia näyttelyitä kotimaassa ja ulkomailla pitänyt taiteilija miettii.

Naivistit Iittalassa -säätiön kesänäyttelyn 2016 taiteilijavalinnat tehnyt kuraattori Hannu Castrén kutsui Jylhä-Vuorion tämän kesän taiteilijaksi. Varpaat vedessä -kesänäyttelyssä on nähtävillä läpileikkaus taiteilijan tuotannosta.

Jylhä-Vuorio tunnetaan paitsi ikonimaalarina, myös naivistisista töistään, jotka liittyvät Amerikan siirtolaisuuteen. Nykyisiä teoksia on luonnehdittu yhdistelmäksi ikonimaalausta ja naivismia. Esikuvakseen Jylhä-Vuorio mainitsee Hugo Simbergin.

– Olen kokeillut monia suuntauksia sekä tekniikoita, ja lopulta päädyin nykyiseen esitystapaan. En osaa luokitella itseäni minkään tietyn tyylin edustajaksi, taiteilija kuvailee vaatimattomasti.

Kannuksensa taiteilijana Aura Jylhä-Vuorio hankki jo nuoruusaikanaan Jyväskylässä. Tuolloin taiteilija myös kokeili erilaisia tekniikoita ja tyylejä.

– Opiskelin 16-vuotiaasta lähtien kuvataidetta eri taiteilijoiden johdolla. Pääsin parikymppisenä mukaan valtakunnalliseen näyttelyyn.

Jo kodin ilmapiiri loi hedelmällisen pohjan taiteen tekemiselle. Aura Jylhä-Vuorion suvussa on useita tunnettuja kulttuurihenkilöitä. Taiteilijan isä Heikki Jylhä oli toimittaja ja kirjailija, äiti Rakel Jylhä puolestaan toimittaja ja runoilija.

– Meillä kävi paljon ihmisiä, muusikoita, taiteilijoita ja muuta kulttuuriväkeä. Tapio Rautavaara oli isän sotakaveri, samoin kuin Paavo Susitaival ja Simo Puupponen alias Aapeli, taiteilija muistelee.

Valtakunnallinen näyttely oli ponnahduslauta taiteilijan uralla, vaikka Jylhä-Vuorio sanookin, ettei hänellä varsinaisesti ollut tavoitteita uran suhteen.

Perheen perustaminen kuitenkin siirsi taiteen tekemisen väliaikaisesti taka-alalle. Lapsia siunaantui kaikkiaan viisi. Myös asuinpaikat vaihtuivat aviomies Seppo Vuorion työn mukaan eri puolille Suomea.

Perheen muutettua Kuopioon Aura Jylhä-Vuorio innostui opiskelemaan ikonimaalausta japanilaisen mestarin Petros Sasakin johdolla. Ikonimaalaus tuli jäädäkseen.

– Ikonimaalaus lähti uteliaisuudesta. Halusin opiskella temperamaalausta ja myös hengellisyys kiinnosti.

Opiskelu tapahtui Valamon ja Lintulan luostareissa askeettisissa oloissa.

– Se oli kova koulu, taiteilija kuvailee jälkeenpäin.

Käännekohta naivistiseen suuntaan tapahtui, kun Jylhä-Vuorio muutti Hämeenlinnaan miehensä kanssa vuonna 1975–76 vaihteessa, ja myös hänen vanhempansa muuttivat paikkakunnalle.

– Isäni osti minulle kellosepän luupit, jotta pystyisin tekemään ikoneita paremmin. Palkkioksi otin hänen albumistaan vanhoja Amerikan kuvia, ja tein niistä hänelle kolme työtä – siitä se alkoi.

Taiteilijan isovanhemmat olivat muuttaneet 1800–1900-lukujen taitteessa Pohjanmaalta siirtolaisiksi Amerikkaan. Jylhä-Vuorion isä – myös Amerikassa syntynyt – piti yhteyttä sukulaisiinsa, ja isän kuva-albumit tarjosivat ehtymättömän idea-aitan. Amerikan siirtolaisia kuvailevat teokset alkoivat elää omaa elämäänsä.

Sittemmin Jylhä-Vuorio on tarttunut myös muihin aiheisiin. Kesän näyttelyssä on hänen tuorein teoksensa, isän runojen pohjalta tehty triptyykki.

– En tee taidetta siksi, että myisin, vaan sen takia, että haluan tehdä. Mistä aiheet tulevat, sitä en aina tiedä itsekään.

Lisää kommentti

Kirjoita kommenttisi

Fingerpori

comic

Uusin Kaupunkiuutiset