Kaupunkiuutiset Hämeenlinna

Anni Rapinojaa kiinnostaa, miten luonto voi – "Jos luonto voi huonosti, mekin voimme huonosti"

Anni Rapinojan näyttely tuo ihmisen ja luonnon suhteen Hämeenlinnan taidemuseoon.
Anni Rapinoja on aina keskittynyt taiteessaan luontoon. Kuva: Pekka Rautiainen
Anni Rapinoja on aina keskittynyt taiteessaan luontoon. Kuva: Pekka Rautiainen

Mikä näyttää turkikselta, onkin metsää.

Taiteilija Anni Rapinoja luo teoksensa antimista, joita metsä hänelle tarjoaa. Hämeenlinnan taidemuseossa avautuneessa Luonnon helmassa -näyttelyssä luonto puhuu katsojille osin ihmisen muovaamien muotojen välityksellä.

– Nämä muodot ovat ihmisten maailmasta, mutta materiaalit luonnosta. Jos luonto voi huonosti, mekin voimme huonosti, Rapinoja sanoo.

Ensimmäisen salin ”turkikset” ovat muun muassa suovillaa ja järviruokoa ja kengät puolukanlehtiä.

Luonnontieteilijä myös läsnä

Rapinojaa kiinnostaa, miten luonto voi. Ilmastonmuutos on ollut läsnä hänen teoksissaan jo 30 vuotta. Engel-rakennuksen näyttelyssä luontoa lähestytään erilaisin teemoin, mutta suojeleminen ja tutkiminen ovat koko ajan läsnä.

Taiteilija on myös luonnontieteilijä, ja kumpikin puoli on teoksissa läsnä. Taiteilija on esimerkiksi tallettanut erilaisia siemeniä teokseensa Äiti Maan arkisto.

– Huippuvuorilla on ravintokasvien siementen arkistovarasto. Mieleeni jäi kytemään, miten katastrofin sattuessa käy niinsanotuille roskille.

Nyt ”roskat” ovat pimeässä huoneessa taidemuseossa. Laatikoissa on muun muassa voikukan höytyviä ja plataanin piikkipalloja.

Teoksia kauriinpapanoista

Näyttelyn vanhimmat työt ovat valmistuneet jo 1990-luvulla. Mukana on muun muassa Ruotsissa kauriinpapanoista vuonna 1996 tehty teos, joka oli Rapinojan uralla käänteentekevä.

Göteborgiin pikavauhdilla kokoamaansa näyttelyyn hän ei aikaisempaan tapaansa kyennytkään suojaamaan teoksiaan, vaikka pelkäsi niiden menevän ihmisten käsissä rikki.

Ainutkaan teos ei vaurioitunut, ja taiteilija koki ahaa-elämyksen. Hänen ei tarvinnutkaan suojella yksin taidettaan – tai luontoa.

Muistutus luonnon merkityksestä

Yläkerrassa vastaan tulevat eläinten papanoista koostetut kattokruunut, joiden läpi voi katsella päivänvaloa.

Sitten päästään metsään. Videoinstallaatiossa vuodenaika vaihtuu kuusikossa. Seinällä kerrotaan luonnon rauhoittavasta vaikutuksesta.

Rauhan jälkeen edetään hakkuuaukealle. Suomessa murskattu maisema on totta ja dystopiaa, mutta punaisena leiskuva metsän ranka muistuttaa esimerkiksi Australian tulipaloista.

Ihminen elää luonnosta, muttei aina muista sitä.

 

Anni Rapinoja: Luonnon helmassa. Hämeenlinnan taidemuseossa 14.2.–10.5.

Lisää kommentti

Kirjoita kommenttisi

Uusin Kaupunkiuutiset

21.10.2020

Fingerpori

comic

Päivän Hämeen Sanomat

22.10.2020