Kaupunkiuutiset Hämeenlinna

Antti Pennanen on hakenut terapiasta tukea valmennusuralle – "Pitää tuntea itsensä, että voi auttaa muita"

Antti Pennanen on käynyt kymmenen vuotta terapiassa ja opiskelee nyt alaa myös itse. "Se auttaa valmennustyössä."
Antti Pennasella on levollinen olo. Neljän vuoden pesti HPK:ssa on ohi. Koko sen ajan Pennanen on kehittänyt myös henkisiä kykyjään muun muassa käymällä terapiassa tutustumassa itseensä. Kuva: Riku Hasari
Antti Pennasella on levollinen olo. Neljän vuoden pesti HPK:ssa on ohi. Koko sen ajan Pennanen on kehittänyt myös henkisiä kykyjään muun muassa käymällä terapiassa tutustumassa itseensä. Kuva: Riku Hasari

Maanantaiaamuna Antti Pennanen kävi hakemassa henkilökohtaisia tavaroitaan Rinkelinmäen hallista. Kotiin viemisinä tuli kirjoja, muistiinpanoja ja tietokone, joka pitää puhdistaa. Sen lisäksi Pennanen nappasi mukaansa faneilta tullutta postia.

– Ne ovat hellyttäviä, etenkin lasten tekemät kirjeet.

Pennanen ei vielä ole käynyt läpi päiväkirjojaan neljän vuoden ajalta HPK:n päävalmentajana.

Hän kirjaa päivittäin muistiinpanoja tunnepäiväkirjaan ja tekee myös muita muistiinpanoja elämästään ja ajatuksistaan. Lisäksi valmentaja poimii kiinnostavia lauseita, kirjoittaa niitä ylös ja pohtii, mitä ne merkitsevät hänen elämässään.

Terapiasta terapiakoulutukseen

Pennanen on opiskellut puolitoista vuotta Tommy Hellstenin Ihminen tavattavissa -kasvuohjelmassa, jonka tavoite on lisätä tietoisuus-, tunne- ja vuorovaikutustaitoja.

Koulutus alkoi kiinnostaa omien terapiakokemusten jälkeen.

– Olen käynyt kymmenisen vuotta terapiassa. Ajattelin sen auttavan minua valmentajana. Myös ensimmäisen lapsen syntymä oli merkittävä asia, ja halusin pohtia, kuinka voisin vahvistaa isyyttäni, mutta ennen kaikkea parantaa omaa tietoisuuttani. Se on kuitenkin avain kaikkeen.

Nyt Pennanen kokee, että hänellä on kohtuulliset kyvyt työstää asioita. Hän käy kerran kuukaudessa lähijaksolla opiskelemassa, jonka lisäksi on kotitehtäviä. Kahden vuoden jälkeen opiskeluja on myös mahdollista jatkaa toiset kaksi vuotta.

– Kaiken kaikkiaan opiskelu antaa keinoja toimia ihmisten kanssa. Minua kiehtovat ihmismielessä voimavarat ja yhteisöllisyys. Kuinka voisimme kunnioittaa ja auttaa toisiamme enemmän. Ehkä koronakin nyt pakottaa meitä opettelemaan sitä.

Valmentajakin voi päästää irti ja voittaa Suomen mestaruuden

Merkittävin saavutus Pennaselle oli Suomen mestaruus viime keväänä.

– Etenkin se, miten se yhdisti ihmisiä. Mestaruus vaikutti niin moneen asiaan.

Valmentaja muistaa playoff-kevään hetken, kun hän tajusi, että joukkue voi pelata loppuun asti. Se oli kotihallissa toinen Tappara-peli, jonka Kerho voitti.

– Meillä oli pelaajia paljon poissa, mutta levollinen olo tuli jo ennen peliä. Se oli sellainen irtipäästämisen tunne ja liittyy luottamukseen. En toki tiennyt, että voitamme mestaruuden, mutta tuli rauha.

Antti Pennanen on iloinen siitä, kuinka Suomen mestaruus yhdisti kaupunkilaisia. Kuva: Tuulia Viitanen
Antti Pennanen on iloinen siitä, kuinka Suomen mestaruus yhdisti kaupunkilaisia. Kuva: Tuulia Viitanen

Kasvutarinat sytyttävät koutsin

Jos Pennasen pitää HPK-ajaltaan miettiä yksi iso kasvutarina, se on Teemu Turunen.

– Hän oli superomistautuja ja -kasvaja. Sen näki jo Mikkelissä. Hankintaa HPK:hon kritisoitiin, mutta nyt kaikki näkevät Turusen lahjakkuuden, kovan halun kehittyä ja mennä eteenpäin.

Turusen lisäksi Pennasen lempparitarinoita ovat Otto Paajasen, Petteri Nikkilän ja Robert Leinon urat. Tämän kauden kasvajia olivat Jere Innala ja Valtteri Puustinen.

Kun Pennanen puhuu kasvukertomuksista, silmiin syttyy pilke.

– Makeita tarinoita. Kun pelaaja saa buustin, kasvu on nopeaa.

Millainen kasvutarina omasi oli Kerhon päävalmentajana?

– Onhan minussa tapahtunut iso muutos. Olen pyrkinyt kehittämään itsetuntemustani sekä vuorovaikutus- ja tunnetaitojani. Jos minulla oli tänne tullessani isoja vahvuuksia, kuten peliosaaminen, ei sellaista yhtä isoa vahvuutta tai heikkoutta enää ole. Olen tasaisempi joka osa-alueella.

Kun Jukka Jalonen suositteli Pennasen palkkaamista Kerhoon, hän oli sanonut Pennasen olevan hyvä valmentaja, jos vain organisaatio hänet kestää.

– On totta, että minulla on ympäristöä kohtaan kova vaatimustaso. En jaksa kompromisseja. Siihen Jukka on varmasti viitannut. Toki neljä vuotta sitten olen ollut mustavalkoinen ajattelultani. Vähän olen siitä pehmentynyt.

Pennanen sanoo, että huippu-urheilussa ei ole varaa tinkiä vaatimustasosta. Välillä se on asettanut HPK-organisaationkin kovaan paikkaan.

– Jos sille päälle satun, olen vittumainen ja hankala.

HPK:n päävalmentaja Antti Pennanen oli joukkueen pukuhuoneessa pomo, joka määräsi, miten pelataan. Kuva syksyltä 2018, jolloin peli kulki hyvin. Kuva: tuulia viitanen
HPK:n päävalmentaja Antti Pennanen oli joukkueen pukuhuoneessa pomo, joka määräsi, miten pelataan. Kuva syksyltä 2018, jolloin peli kulki hyvin. Kuva: tuulia viitanen

Viime kädessä töitä tehdään tunteella

HPK sai Pennasen aikana 1,5 miljoonaa korvauksia NHL-varauksista.

Valmentajan mukaan pelaajahankinnoissa on viime kädessä kyse tunteesta, mutta sitä ennen pitää pohtia monia asioita. Pitää olla lajiosaamista, nähdä pelaajan heikkoudet ja pohtia, voiko niihin vaikuttaa ja auttaa pelaajaa. Tärkeää onkin nähdä pelaajia, jotka eivät ole vielä siellä, missä voisivat joskus olla.

– Esimerkiksi Teemu Turunen oli huono luistelemaan, mutta tiesin, että häntä voi siinä auttaa. Tärkeintä on kuitenkin pelaajan luonne, sitoutuuko hän arvoihin ja yhteiseen tekemiseen. Jos siinä on häikkää, kannattaa jättää hankkimatta.

Kirjoittelu on joskus ärsyttänyt

Valmentaja väittää, ettei ole tietoisesti seurannut koko neljän vuoden aikana julkista kirjoittelua, eikä se ole vaikuttanut hänen työhönsä.

– Arvioin työtäni ja siinä onnistumista muilla keinoilla ja metodeilla.

– Joskus on tosin saattanut vähän ärsyttää, kun olen kuullut, mitä on kirjoitettu. Ennen kaikkea se, miten juniorijääkiekosta on välillä kirjoitettu.

– Pohdin sitä, mihin julkinen keskustelu pohjautuu. Pohjautuuko se totuuteen vai jonkun mielipiteeseen. Esimerkiksi vihapuhe on usein omista periaatteista eikä arvoista lähtevää. Toivoisin enemmän ihmisten kunnioitusta ja kykyä nähdä asioita laajemmin. Ehkä tämä korona pakottaa meidät nyt miettimään asioita toistenkin ihmisten näkökulmasta.

Sen sijaan fanien ja kaupunkilaisten kohtaaminen on ollut valmentajalle merkityksellistä. Niitä keskusteluja hän on käynyt mielellään.

”Levollinen olo”

Pennasen olo on levollinen, vaikka kausi loppuikin ennenaikaisesti eikä jäähyväisseremonioita järjestetä. Hän kokee, että nyt on avoinna monia ovia valmennusuran lisäksi.

Tulevaisuudessa hän haluaa tehdä töitä lasten ja nuorten liikkumisen eteen. Myös valmentajakoulutuksen kehittäminen kiinnostaa.

Kaupunkilaisena hän on ottanut aktiivisesti kantaa myös Myllymäen koulun lakkautusuhkaan.

– Haluan vaikuttaa asioihin, jotka ovat minulle tärkeitä. Toivoisin, että laajemminkin lasten ja nuorten eteen tehtäisiin töitä eikä ainoastaan lyhytjänteisiä ratkaisuja. Lasten tulevaisuuteen on satsattava.

Nyt ovi on avoinna Nuorten Leijonien päävalmentajana.

Seuraako sitä pestiä Jukka Jalosen saappaat miesten maajoukkueessa?

– Tietenkin A-maajoukkueen päävalmentajan paikka on unelma, mutta en itse palkkaa itseäni.

Lue lisää: Maajoukkuepesti on unelmien täyttymys

Antti Pennanen: Mihin arvopohjaan koululaisten siirtäminen perustuu

Kuka?

Antti Pennanen

Syntynyt 5.2.1979 Hyvinkäällä.

Asunut lapsuutensa ja nuoruutensa Hausjärven Hikiällä, nykyään Hämeenlinnassa.

Lapsuuden perheeseen kuuluvat poliisi-isä, vaikeasti vammaisten perhekotia pitävä äiti ja neljä isosiskoa.

Pennasen oma perheeseen kuuluvat vaimo ja kaksi lasta.

Valmentajan ammattitutkinto ja huippuvalmentajatutkinto 2009.

Hyvinkään Ahmojen kasvatti. Siirtynyt HPK:n pelaajaksi 1994 ja sitten valmentajaksi.

Ura: Työskenteli ensin HPK:n B-nuorten päävalmentajana, sitten A-nuorten päävalmentajana. Siirtyi HIFK:n liigajoukkueen apuvalmentajaksi vuonna 2011, josta vuonna 2013 Kalpaan ja vuonna 2014 Jukureiden Mestiksen päävalmentajaksi vuoteen 2016 asti. Saavutti maailmanmestaruuden 20-vuotiaiden maajoukkueen apuvalmentajana Jukka Jalosen rinnalla 2016. Maailmanmestaruus Suomen maajoukkueen apuvalmentajana 2019. HPK:n päävalmentaja 2016–2020 ja Suomen mestaruus 2019. Valittiin vuoden valmentajaksi keväällä 2019. Siirtyy Nuorten Leijonien päävalmentajaksi kaksivuotisella sopimuksella.

Harrastaa lukemista, golfia ja kuntoliikuntaa.

Nopeat:

Mikä on jäänyt kaivelemaan? Ensimmäisen vuoden jyppisarja. Siitä olisi pitänyt päästä jatkoon. Ensimmäisenä vuonna meillä oli paperillakin kaikkein parhaimmat pelaajat.

Terveisesi seuraajallesi Matti Tiilikaiselle: Tsemppiä Matti!

Terveisesi faneille: Lämpimät kiitokset. On ollut hienoa nähdä fanikulttuurin kasvu. Fanien kova välittäminen HPK:sta näkyy ja tuntuu.

Lisää kommentti

Kirjoita kommenttisi

Uusin Kaupunkiuutiset

3.6.2020

Päivän Hämeen Sanomat

4.6.2020

Fingerpori

comic