Kaupunkiuutiset

Asiaa lainsäädännöstä: Lapselle läheisten ihmissuhteiden merkitys huomioidaan myös laissa – Mistä vieraannuttamisessa on kysymys?

Lapsenhuoltolain uudistuksen myötä laissa korostetaan nykyistä selvemmin lapselle läheisten ihmissuhteiden merkitystä. Kuva: Benis Arapovic
Lapsenhuoltolain uudistuksen myötä laissa korostetaan nykyistä selvemmin lapselle läheisten ihmissuhteiden merkitystä. Kuva: Benis Arapovic

Vieraannuttamisella tarkoitetaan vanhemman toimintaa, jossa hän pyrkii vaikeuttamaan lapsen suhdetta toiseen vanhempaan. Vieraannuttaminen alkaa tyypillisesti vanhempien eron jälkeen. Vieraannuttaminen voi tapahtua muun muassa manipuloimalla lasta eri tavoin, estämällä lapsen ja etävanhemman tapaamisia ja mustamaalaamalla etävanhempaa tekemällä tekaistuja syytöksiä. Vieraannuttaminen ei perustu todelliseen tai perusteltuun pelkoon siitä, että lapsi joutuisi väkivallan tai seksuaalisen riiston kohteeksi ollessaan toisen vanhemman luona.

Vieraannuttamisen käsite

Vieraannuttamisen käsite on kiistanalainen ja se herättää helposti voimakkaita tunteita.

Lapsenhuoltolain uudistamisen oikeusministeriön työryhmän mietinnössä todetaan, että vieraannuttamisella ei ole tarkkaa merkityssisältöä, mutta sillä tarkoitetaan usein vanhemman käyttäytymistä tavalla, joka vaikeuttaa lapsen ja toisen vanhemman tai muun henkilön välistä vuorovaikutussuhdetta ja johtaa joissakin tapauksissa sen katkeamiseen kokonaan.

Vieraannuttamiseen viittaavat ainakin seuraavat piirteet: lapsen suhde torjuttuun vanhempaan on ollut hyvä ennen eroa, näyttöä torjutun vanhemman vakavista laiminlyönneistä ei ole, vieraannuttajavanhempi mustamaalaa toista vanhempaa ja lapsen käytöksessä on useita vieraannutetulle lapselle tyypillisiä piirteitä. Usein turhia syytöksiä esittävä vanhempi kerää itselleen joukon tukihenkilöitä, jotka ovat mukana vanhemman asiassa. Ei ole tavatonta, että sosiaalitoimen, lääkäreiden ja psykologien lausunnoissa saatetaan esittää jyrkkiä ja puolueellisia kannanottoja vain toista vanhempaa kuulemalla ja niin, että toista vanhempaa ei ole edes tavattu.

Lopuksi lainsäädännöstä

Lapsenhuoltolain uudistuksen myötä laissa korostetaan nykyistä selvemmin lapselle läheisten ihmissuhteiden merkitystä ja molempien vanhempien velvollisuutta huolehtia lapsen suhteen säilymisestä molempiin vanhempiin. Lakiin on otettu nimenomainen säännös, jonka mukaan vanhemman on kasvatustehtävässään vältettävä kaikkea, mikä on omiaan aiheuttamaan haittaa lapsen ja toisen vanhemman väliselle suhteelle. Lainsäädäntötoimenpiteillä pyritään aikaisempaa tehokkaammin ehkäisemään niin kutsutusta vieraannuttamisesta tai muusta syystä johtuvia tapaamisoikeuden toteutumisen ongelmatilanteita ja antamaan keinoja puuttua niihin.

 

Kirjoittaja on hämeenlinnalainen asianajaja.

Uusin Kaupunkiuutiset

21.11.2020

Fingerpori

comic

Päivän Hämeen Sanomat

24.11.2020