Kaupunkiuutiset Hämeenlinna

Asiaa lainsäädännöstä: Mikä on irtaimen omaisuuden kauppa? – Kuuluvatko siihen auto tai lemmikit?

Lemmikitkin luokitellaan irtaimeksi omaisuudeksi, jonka kauppaa sääntelee kauppalaki ja kuluttajansuojalaki. Kuva: Muu
Lemmikitkin luokitellaan irtaimeksi omaisuudeksi, jonka kauppaa sääntelee kauppalaki ja kuluttajansuojalaki.

Rajoitettu aineellinen kappale, johon ihmisellä voi olla määräysvalta. Mikä se on? Näin määritellään esine oikeustieteessä. Käytännössä esineet jaetaan irtaimiin ja kiinteisiin esineisiin. Kiinteitä esineitä ovat kiinteistöt ja tietyt yksilöidyt maa- ja vesialueet. Kaikki muut ovat irtaimia esineitä, kuten auto, huonekalut, vaatteet tai lemmikkieläin. Tällä kertaa on tarkoitus keskittyä irtaimen esineen kauppaan.

Kaupankäynti

Käytännössä jokainen meistä myy tai ainakin ostaa jotakin lähes päivittäin. Kaupankäynnissä voit olla joko yksityinen henkilö eli kuluttaja tai elinkeinonharjoittaja eli esineitä kaupan pitävä yrittäjä. Irtaimen omaisuuden kauppaa sääntelee kauppalaki ja kuluttajansuojalaki.

Jos kauppa tehdään kahden elinkeinonharjoittajan välillä tai kahden yksityisen henkilön välillä sovelletaan kauppalakia.

Kun osapuolina ovat elinkeinonharjoittaja ja kuluttaja, sovelletaan kauppalain sijasta kuluttajansuojalakia. Kuluttajakaupassa kuluttajan asemassa olevalle annetaan erityistä suojaa kuluttajansuojalain säännöksillä.

Irtaimen omaisuuden kauppa

Irtaimen kaupassa myyjä luovuttaa maksua vastaan esineen omistusoikeuden ostajalle. Kauppalaki soveltuu juuri tällaiseen kauppaan. Luovutus tapahtuu siis rahaa vastaan. Jos maksua ei anneta, on kyse lahjasta.

Irtaimen kauppa on vapaamuotoinen sopimus ja se voidaan tehdä suullisesti tai kirjallisesti. Suositeltavaa on tehdä kirjallinen sopimus aina, kun tavaran arvo on vähäistä merkittävämpi. Tällöin kaupan sisältö ja ehdot voidaan todeta sopimuksesta, jos osapuolten välille tulee erimielisyyttä kaupasta. Lisäksi silloin, kun kirjallista muotoa noudatetaan, tulevat kaupan ehdot tarkemmin harkituiksi, kuin suullisessa sopimuksessa.

Sopimus kaupan kohteesta

Sopimuksen sisältö puolestaan määräytyy muun muassa kaupan kohteen mukaan. Sopimus voi syntyä hyvinkin eri tavalla riippuen siitä, mikä on kaupan kohde. Esimerkkinä kaupan kassalla sanaakaan vaihtamatta tapahtuva maksu ja toisessa ääripäässä sopimusta edeltävät pitkät ja yksityiskohtaiset neuvottelut, joiden tuloksena syntyy laaja kirjallinen sopimus. Tässä suositeltavaa on kääntyä lakimiehen puoleen, jotta sopimus tulee laadittua asianmukaisesti.

Kauppalain lähtökohdaksi on otettu sopimusvapauden periaate. Sopijapuolet voivat siis vapaasti itse päättää, kenen kanssa ja millaisin ehdoin he haluavat tehdä kauppoja. Toisaalta tehty sopimus sitoo osapuolia ja kummankin osapuolen tulee täyttää omat velvoitteensa; myyjän luovutettava tavara ja ostajan maksettava kauppahinta. Tavaran tulee vastata ominaisuuksiltaan, lajiltaan ja laadultaan sitä, mitä voidaan osapuolten kesken katsoa sovitun.

Kaupan osapuolten suhteista

Kahden elinkeinonharjoittajan tai kahden yksityisen henkilön välisessä kaupankäynnissä molemmat osapuolet ovat lähtökohtaisesti tasavertaisessa suhteessa toisiinsa nähden.

Elinkeinonharjoittajan ja kuluttajan välinen kaupankäynti ja sopimuksen teko eroaa edellä mainituista suhteista. Kuluttajan katsotaan olevan heikommassa asemassa. Tästä hyvänä esimerkkinä vakioehtosopimus, josta kuluttajalla ei ole mahdollisuutta ryhtyä neuvottelemaan toisen sopijapuolen kanssa.

Kaikkien kannalta paras lopputulos irtaimen omaisuuden kaupassa saavutetaan, kun jokainen myy vain omaa omaisuuttaan, kohtuullisella hinnalla ja reiluilla sopimusehdoilla.

 

Maria Puputti

Kirjoittaja on hämeenlinnalainen asianajaja.

Lisää kommentti

Kirjoita kommenttisi

Uusin Kaupunkiuutiset

5.8.2020

Päivän Hämeen Sanomat

11.8.2020

Fingerpori

comic