Kaupunkiuutiset

Asiat ratkotaan tiedon varassa, ei mutu-tuntumalla

Hämeenlinnan kaupungin tapa johtaa 3 500 henkilön työyhteisöä on Suomen kuntakentässä poikkeava ja edistyksellinen. Nykyajan vaatimuksia varten kehitetty johtamisen malli ja järjestelmäkokonaisuus tunnetaan ilmeisesti paremmin muualla Suomessa kuin syntysijoilla.

Muista kaupungeista ja kunnista liki jonotetaan pääsyä hämeenlinnalaiseen opinsaunaan hankkimaan tietoa täkäläisestä tavasta toimia henkilökunnan johtamisessa sekä nykytekniikan tarjoamista työkaluista johtamisen tueksi. Hämeenlinnalaisia myös kutsutaan kertomaan täkäläisestä tavasta toimia.

Kaupungin henkilöstöjohtaja Raija Hätinen, työhyvinvointipäällikkö Elina Hihnala-Mäkelä ja henkilöstöpäällikkö Anneli Marttila työskentelevät kuuden henkilön tiiminsä kanssa koko ajan sen eteen, että kaupungin työntekijöiden kuntalaisille tarjoamat palvelut ovat halutulla tasolla, palkkalistoilla toimiva henkilöstö viihtyisi ja jaksaisi työssään ja työt tehtäisiin mahdollisimman pienillä kustannuksilla.

Henkilöstöjohtamiseen kunnissa alettiin kiinnittää erityistä huomiota edellisen laman jälkimainingeissa. Viimeisen kymmenen vuoden aikana henkilöjohtamisen ammattilaiset ovat saaneet yhä enemmän tehtäviä kuntakentässä. Hämeenlinnassa yksi esimerkki oli työterveydenhuollosta vastaavan Työsykkeen perustaminen yhdessä keskussairaalan sairaanhoitopiirin kanssa. Kuntakonserniin kuuluva oma työterveysyritys oli ensimmäinen laatuaan Suomessa.

Vaikutukset tuntuvat

Hämeenlinnan henkilöstöpolitiikkaa on siis saanut kiitosta muualta Suomesta, mutta myös omilta kuntapäättäjiltä.

Yksi hyvä esimerkki koettiin vuosi sitten, kun sairaus-poissaolot vähenevät yli 11 prosenttia vuoteen 2012 verrattuna. Vähennys on ”järkyttävän” suuri myös taloudellisesti.

– Vastaavan suuruiseen muutokseen ei ole enää mahdollisuutta, mutta aina pyritään parempaan, Raija Hätinen sanoo.

Se mikä kiinnostaa ympäri Suomea on juuri se, että miten Hämeenlinnassa on pystytty vaikuttamaan merkittävästi työhyvinvointiin, sitä kautta sairauspoissaoloihin ja edelleen henkilöstömenoihin. Kaiken tämän seuraus on, että kaupunkilaisille tulee säästöjä.

– Työhyvinvointi on äärimmäisen tärkeää. Tiedolla johtamisella, pehmeitä käytäntöjä noudattaen meillä on päästy hyviin tuloksiin. Sairauspoissaolojen lasku on tästä yksi selvä seuraus, henkilöstöjohtaja Raija Hätinen selvittää.

Kuntakentässä mentiin henkilöstöpolitiikassa takavuosina täysin pimeässä, osassa kuntia edelleenkin. Kukaan ei perään kysellyt, jos yksittäinen ihminen sairasti tai voi työssään huonosti.

– Henkilökohtainen kanssakäyminen lähiesimiehen kanssa on ratkaisevaa, Elina Hihnala-Mäkelä pohtii.

Tietoa sekä yksilöllisyyttä

Esimiehet saavat nykyisin tietoa Hämeenlinnassa kehitetyllä tietokoneohjelma Kuntarilla, jonka avulla jokainen esimies löytää sekä työyhteisönsä ongelmakohdat sekä hyvin toimivat osa-alueet.

Lisäksi käytössä on sähköinen työturvallisuusjärjestelmä, Wpro. Järjestelmä kokoaa yksittäisen henkilön, työyhteisön, työterveyshuollon ja työsuojelun työturvallisuuteen ja työhyvinvointiin liittyvät prosessit sekä niihin liittyvän tiedon.

Kuntari ja Wpro ovat KuntaPron kanssa yhteistyössä kehitettyjä johtamisjärjestelmiä, jotka tarjoavat tärkeimmät tavoitteiden seurantaa tukevat tiedot toiminnan kaikilta eri osa-alueilta. Tärkeä yksityiskohta on, että järjestelmät ovat yhteisiä koko organisaatiolle, joita käyttävät sekä korkein kaupunginjohto että lähiesimiehet ja kaikki siltä väliltä.

– Ratkaisevaa on se, että esimies reagoi heti, kun poikkeavuuksia ilmenee. Em. järjestelmät kyllä kertovat poikkeavuudet, kunhan esimies aktiivisesti seuraa käytettävissä olevaa tietoa henkilöstönsä tilasta ja ryhtyy prosessin mukaisiin toimenpiteisiin ja pitää järjestelmän tiedot ajan tasalla. Tämän jälkeen korostuvat henkilökohtaiset keskustelut yksittäisen työntekijän tai työyhteisön kesken, työhyvinvointipäällikkö Elina Hihnala-Mäkelä sanoo.

– Ajantasaista tietoa varmasti löytyy. Viime viikolla lopullisesti hyväksytty Kuntari- ja Wpro-järjestelmät – näyttävät tarvittaessa lukuina ja kaavioina jokaisen työyhteisön työhyvinvointitilanteen kipupisteineen ja kehittämistarpeineen, Anneli Marttila selvittää.

Pitkän ajan vaikutuksia

Hämeenlinnalaisen toimintamallin idea on, että työterveydenhuollosta haetut muutamiksi päiviksi sairauslomatodistukset ovat taakse jäänyttä aikaa. Tämä tarjoaa myös työterveydenhuollolle mahdollisuuden keskittyä haasteellisempiin työtehtäviin kuin flunssan vuoksi kirjoitettaviin parin päivän sairaslomalappuihin.

Työterveydenhuollon järjestävä Työsyke oli siis perustettaessa Suomen ensimmäinen kaupunkikonserniin kuuluva osakeyhtiömuotoinen työterveydenhuollon toimija.

– Ennen työntekijä toi lääkärin/sairaanhoitajan todistuspaperin ja jäi lomalle. Kukaan ei perään kysellyt, että miten työntekijä jaksaa. Taustalla voi olla hyvin monimutkaisia asioita, joita pystyy selvittämään vain henkilökohtaisten keskustelujen kautta. Tämä on yksilön kannalta ratkaiseva tärkeää, mutta myös työnantajan näkökulmasta erittäin merkittävä asia, Raija Hätinen selvittää.

– Emme halua vastaanottaa yhtään sairaustodistusta parista päivästä, Hätinen kärjistää toimintamallin perusidean.

Etua kertyy ajan kanssa myös sitä kautta, että työterveyshuollon mahdollisuus keskittyä yksittäisen ihmisen tai työyhteisön pitkäaikaiseen jatkamiseen tuo kaikille osapuolille taloudellisia säästöjä ja ihmisille hyvinvointia. Positiivinen kierre on syntynyt.

Hämeenlinnassa esimiehillä on mahdollisuus antaa työntekijälle sairauslomaa aina seitsemään vuorokauteen saakka.

– Asia on hoidettava aina henkilökohtaisesti, tekstari tai sähköposti ei riitä. Eikä tällaisia ilmoituksia voi tehdä työkaverin välittämänä, Elina Hihnala-Mäkelä tarkentaa pelisääntöjä.

Ei helpota yhtään…

Hämeenlinnan kaupungin työntekijämäärä on nykyisellään hieman yli 3580. Heti kuntaliitoksen jälkeen väkeä oli palkkalistoilla vieläkin enemmän. Väki on vähentynyt, kun jokaisen lähtijän paikalle ei ole palkattu uutta. Työnkuvien ja organisaation muuttuminen ovat mahdollistaneet sen, ettei yhtään ihmistä ole irtisanottu. Oman mausteensa ovat tuoneet tietysti kaupunkikonsernin osakeyhtiöt, joihin osa henkilöstä on siirtynyt.

– Henkilöstöpolitiikan kannalta tilanne ei helpotu lähivuosina yhtään, päinvastoin. Ensi vuosi (2015) on harjoitteluvuosi seuraavaan vuoteen, sillä talouden leikkauspäätökset tulevat puremaan aivan varmasti viimeistään 2016, Raija Hätinen pohtii.

– Luvassa on sekä laadullisia että määrällisiä muutoksia palvelutasoon, valitettavasti alaspäin. Se heijastuu väkevästi myös meidän tekemisiin, Hätinen viittaa henkilöstöhallinnon, ja samalla koko kaupungin henkilöstön tulevaan työtaakkaan.

Lisää kommentti

Kirjoita kommenttisi

Fingerpori

comic

Uusin Kaupunkiuutiset