fbpx
Kaupunkiuutiset Hämeenlinna

Asukkaat ovat huolissaan Kutalanjoen heinäsorsista, sillä talviruokintaa ei tänä vuonna järjestetä – Onko puro kohta täynnä pullasorsia?

Heinäsorsien talviruokinnasta jo pitkään vastannut Hämeenlinnan eläinsuojeluyhdistys ei uskalla ruokkia lintuja lintuinfluenssan pelossa. Asia on yhdistykselle vaikea. Tilanne ei parane, jos lintuja aletaan syöttää pullalla ja leivällä.
Kutalanjoen sorsat ovat tottuneet helppoon talviruokaan. Toiveissa silti on, että kun ruokintaa ei aloiteta, sorsat muuttaisivat ruoan perässä etelämmäksi. Kuva: Esko Tuovinen
Kutalanjoen sorsat ovat tottuneet helppoon talviruokaan. Toiveissa silti on, että kun ruokintaa ei aloiteta, sorsat muuttaisivat ruoan perässä etelämmäksi. Kuva: Esko Tuovinen

Kutalanjoen heinäsorsien kohtalo kuohuttaa Hämeenlinnan Katisissa.

Lukijamme otti yhteyttä toimitukseen kauhistuneena siitä, ettei ruokintaan opetettuja sorsia aiota ruokkia tänä talvena. Soittajan mukaan nyt ihmiset syöttävät linnuille leipää ja pullaa, mikä ei ole niille hyväksi. Hän kysyy, miksi sorsia on ylipäätään aikoinaan alettu ruokkia, eiväthän ruokintaan opetetut sorsat enää lähde talveksi muualle. Onko lintuinfluenssa todellinen uhka?

Kutalanjoen sorsien talviruokinnasta on vastannut jo usean vuoden Hämeenlinnan seudun eläinsuojeluyhdistys.

– Raskaasti tämä koetaan yhdistyksessäkin. Emme uskalla ruokkia sorsia, koska lintuinfluenssatilanne on paha. Kävimme hallituksessa tästä pitkiä keskusteluja ja kysyimme neuvoja eri tahoilta, yhdistyksen puheenjohtaja Merituuli Stenberg huokaa.

Hänen mukaansa ruokinnan aloitti Hämeenlinnan kaupunki jo “vuosikymmeniä” takaperin. Kun kaupunki lopetti ruokinnan, kopin otti eläinsuojeluyhdistys.

– Sorsien talviruokinnasta on käyty yleensäkin paljon keskustelua, että se ei ole hyvä asia. Optimaalinen tilanne olisi, että ne muuttaisivat pois talveksi, hän sanoo.

Heinäsorsa mahdollinen taudinkantaja

Ruokaviraston vahva kanta oli, ettei ruokintaa aloiteta, koska alue on lähellä lintuinfluenssan tartuntavyöhykettä. Myös kaupungin valvontaeläinlääkäri suositteli Stenbergin mukaan miettimään asiaa tarkkaan.

– Hän kertoi, että heinäsorsa voi kantaa virusta oireettomana.

Asiaa kysyttiin myös muilta eläinsuojeluyhdistyksiltä, joilla on ollut alueellaan lintuinfluenssaa. Tarinat kuolevista joutsenista ja linnuille vuokratuista karanteenikonteista olivat Stenbergin mukaan hurjia. Sekin mietitytti, mitä yhdistys tekee sorsille, jos influenssa räjähtää alueella ruokinnasta johtuen.

– Lintuinfluenssa ei ole linnuille mikään kaunis tauti. Emme halua tautia Hämeenlinnaan.

Ruokinta edellyttäisi mittavia varotoimia

Jos yhdistys aloittaisi varoituksista huolimatta ruokinnan, edellyttäisi se mittavia varotoimenpiteitä ja lukemattomia työtunteja yhdistykseltä, joka toimii vapaaehtoisvoimin.

Ruokintapaikan ympäristö tulee pitää puhtaana lintujen ulosteista. Tämä koskee niin maata, vettä kuin lumihankea. Kauraa alueella kuluu 40–50 kiloa päivässä.

– Kaurat pitäisi ruokinnan jälkeen siivota pois. Jos siemenet pääsevät kosketukseen ulosteen kanssa, on mahdollisuus, että tauti leviää.

Puhtaus liittyy myös ruokkijan varusteisiin. Samoilla kengillä ei Stenbergin mukaan kävellä keskustan torille.

Stenberg sanoo, ettei tietenkään pysty kieltämään ihmisiä ruokkimasta sorsia. Jos joku ottaa ruokinnan kontolleen, hän korostaa alueen ja omien varusteiden puhtaanapitoa ja ruokinnan jatkamista koko talven yli. Linnuille ei saa syöttää epäterveellistä leipää ja pullaa, vaan kauraa tai vesilintujen ruokaa.

– Positiivista tässä on se, että oja pysyy sulana koko talven ja sorsat löytävät itsekin ravintoa.

Yhdistyksessä toivotaan, että sorsat vielä hakeutuisivat paremman ravinnon perässä etelämmäksi.

Lintuinfluenssa

Janakkalan lintuinfluenssatapausten takia Ruokavirasto on asettanut alueelle tartuntatautivyöhykkeen. Se löytyy Ruokaviraston sivulta.

Influenssa A -virukset ovat monimuotoinen, erityisesti vesilinnuille ominainen virusryhmä. Valtaosa alatyypeistä on taudinaiheuttamiskyvyltään heikkoja. H5- ja H7-alatyyppeihin kuuluu vakavia lintuinfluenssaepidemioita aiheuttavia viruksia.

Eräillä lintuinfluenssaviruksilla on kyky tartuttaa ihmisiä, mutta tartunnat ovat hyvin harvinaisia.

Lintuinfluenssa tarttuu erittäin helposti linnusta toiseen erityisesti ulosteiden kautta.

Lintujen joukkokuolemista on ilmoitettava kunnan tai läänineläinlääkärille.

Lähde: Ruokavirasto

Fingerpori

comic

Uusin Kaupunkiuutiset