Kaupunkiuutiset Hämeenlinna

Beatmakersien basisti käynnisti haaveidensa kirjahankkeen – Rautalangan historiasta tuli järkälemäinen teos

Jori Venemies (vas.), Janne Örnberg ja Kati Järvi ovat saaneet valmiiksi lähes kaksi vuotta kestäneen urakkansa. Uusi kirja kertoo suomalaisen rautalankamusiikin tarinan. Kuva: Ari Haimi
Jori Venemies (vas.), Janne Örnberg ja Kati Järvi ovat saaneet valmiiksi lähes kaksi vuotta kestäneen urakkansa. Uusi kirja kertoo suomalaisen rautalankamusiikin tarinan. Kuva: Ari Haimi

Rautalankamusiikki edustaa monelle vain yli puolen vuosisadan takaista nostalgiaa. Harva tyylilaji on kuitenkaan yhtä ajaton – ja yhtä suomalainen – kuin Emma-iskelmän vaikutuksesta syntynyt ja tänäkin päivänä elinvoimainen genre.

Kustantamo Aviador on julkaissut teoksen Emman perilliset – suomalaisen rautalankabeatin vuosikymmenet, jonka ovat kirjoittaneet Janne Örnberg, Kati Järvi ja idean isä, hämeenlinnalainen Jori Venemies.

– Ajatus oli kummitellut takaraivossa pitkään. Alan teokset ovat yleensä keskittyneet 1960-luvulle, vaikka genressä on se jälkeen tapahtunut valtavasti. Otin yhteyttä kustantamoon, jossa tartuttiin nopeasti toimeen, Venemies kertoo.

Kakku, joka paisui

Kirjasta tuli puolitoistakiloinen järkäle, jossa on melkein 400 sivua.

– Kun meille valkeni, kuinka valtavasta kakusta oli kysymys, jouduimme muuttamaan kirjan rakennetta.

Teos etenee nyt kronologisessa järjestyksessä ja mukana on paljon myös ajankuvaa.

– On syytä korostaa, että käsikirjoituksesta tuli lopulta valtaosin Janne Örnbergin kirjoittama meidän muiden toimiessa osatoteuttajina ja taustavaikuttajina.

Shadowsista mallia

Venemies on touhunnut rautalankamusiikin piirissä koko ikänsä. Yli kolme vuosikymmentä toimineen Pekka Tiilikainen & Beatmakers -yhtyeen basistin tontin lisäksi hän on tuottanut kymmeniä alan julkaisuja ja järjestänyt tapahtumia.

Hänen rakkautensa rautalankaan syntyi jo teini-iässä. Kouluajan bändissä oli se perinteinen ongelma, ettei kukaan halunnut laulaa.

– Shadows julkaisi vielä 1970- ja 1980-luvulla uutta tuotantoa ja nuottialbumeita, joista oli helppo aloittaa. Kun sitten näin Topi Sorsakosken & Agentsin keikalla, ajattelin, että tämähän on tässä, Venemies muistelee.

Satoja autotallibändejä

Rautalanka elää nyky-Suomessa valtavirran ulkopuolella, mutta uskollisia kannattajia riittää. Aktiivisesti keikkailevia yhtyeitä on kymmeniä ja autotallibändejä jopa satoja.

– Keikoille tulee yhä enemmän nuorta sakkia, joka kuulee musiikinlajia ensimmäistä kertaa. Myös erilaiset auto- ja moottoripyörätapahtumat ovat tuoneet uutta yleisöä.

Mikä rautalangassa sitten kiehtoo?

– Vaikea sanoa. Itse diggaan juuri tietynlaisesta kitarasoundista, Venemies pohtii.

– Kaiutetun Stratocasterin äänessä on jotain sellaista, joka menee sielun syövereihin.

Fingerpori

comic

Uusin Kaupunkiuutiset