Kaupunkiuutiset

Edunvalvontaa vahvistettava

Hämeenlinnan kaupunginjohtaja Timo Kenakkala lähtee juuri alkaneeseen vuoteen monen muun kuntajohtajan tapaan vailla vakaata peruskalliota suunnitella tulevaa. Sama epävarmuuden ja häilyväisyyden tunnelma koskee politiikan toimijoita.

Utuisan kuvan aiheuttaa paljon puhuttu sote-ratkaisu, jonka lopullisia raameja ja toteutusmallia ei ole vielä kenenkään tiedossa. Varmaa lienee vain se, että suuri mullistus on tulossa. Rakenteilla oleva kuntarakenneratkaisu tuo lisää sumua tulevaisuuden näkymään.

Vuoden 2013 lokakuussa Hämeenlinnassa aloittanut kaupunginjohtaja uskoo kotikaupunkinsa menestykseen jatkossa kuin siihen järkähtämättömään peruskallioon.

– Parannettavaa meillä on kaikkinaisen edunvalvonnan vahvistamisessa. Kaikkien pitää pelata yhteen, niin poliittisten toimijoiden, virkamiesten kuin eri organisaatioiden. Tällainen yhteistoiminnan kokonaispaketti on saatava kasaan heti alkuvuodesta. Sen jälkeen kaikkia verkostoja on käytettävä hyväksi, jotta viemme kaupungin ja seudun asioita eteenpäin, Kenakkala pohtii.

Yhteiseen pelikirjaan kuuluvat niin elinkeinopolitiikka, koulutustarjonta, liikenne kuin kaupungin eri alueiden kehittämishankkeet.

– Meidän on saatava asenne yhteiseen tekemiseen positiivisemmaksi. Niillä eväillä mitä Hämeenlinna nykyisellään tarjoaa, pärjätään varmasti. Kilpailutilanne pysyy samana, olipa maan ja maailman tilanne mikä tahansa.

Soutajalle suuntaa

Samalla kaupunginjohtaja patistaa lopettamaan peruutuspeiliin tuijottamisen. Katseen on oltava eteenpäin.

– Tarvitaan rohkeutta tehdä valintoja ja päätöksiä. Pieni riskinotto on myös tarpeen.

Timo Kenakkala tarkentaa näkökulmaa vertauksella.

– Keskelle tyyntä lampea jämähtäneen soutajan on uskallettava valita soutamissuunta, muuten lilluu sijoillaan. Sen jälkeen on soudettava. Karikon voi kiertää molemmilta puolilta, on vain tehtävä päätös kummalta puolelta sen kiertää. On olemassa riski, että pinnan allakin piilee vaaroja, mutta ilman riskiä eteneminen ei onnistu. Kun haluaa rannalle, on tehtävä päätöksiä ja tekoja sen eteen.

– Sellaista se kunnallinen päätöksentekokin on. Seisovassa vedessä ei etene ilman päätöksiä.

Positiivisina signaaleina nykyisestä suunnasta Kenakkala ottaa esimerkeiksi Kantolan tapahtumapuiston ja Moreenin teollisuusalueen. Molemmat tarjoavat jatkossa lisää sytykkeitä elinvoimaisuudelle.

– Meidän on saatava myös keskustan alue, kaupungin sykkivä sydän vireäksi. Samaan aikaan pystymme tarjoamaan vaihtoehtoja maaseudun rauhasta. Tämä kaikki paikalla, jota kohti pääkaupunkiseutu puskee pohjoiseen, Tampereen seutu etelään.

– Totta kai talous on lujilla, mutta se ei parane paikalleen jämähtämällä.

Kaupunginjohtaja kertoo kaupungin saavan nykyisellään paljon positiivista palautetta rajojen ulkopuolelta, mutta se on jäänyt ulos julkisuudesta.

– Meidän on jatkossa kerrottava entistä paremmin myös positiiviset asiat.

Lähidemokratia hupenemassa

Kuntien virka- ja luottamushenkilöjohdot on työllistetty jo vuosikausia toinen toistaan seuraavilla selvityksillä, joilla on haettu pohjaa sote- ja kuntarakenneratkaisuihin. Eikä selvityksille näy loppua.

– En ihmettele lainkaan, jos nyt esillä oleva sote-malli vielä muuttuu. Perustuslakiongelmat ja rahoitusmallin avoimuus eivät vielä vakuuta sitä, että maaliin saakka mennään aivan nyt kaavaillusti. Jos peruslinjaus pysyy kuitenkin tällaisena, on edessä suuria mullistuksia kuntien tehtäväkentässä, palvelujen toteuttamismalleissa ja demokraattisessa päätöksenteossa, Timo Kenakkala pohtii.

Suora seuraus on, että kuntien talousarvioista siirtyy noin 60 prosenttia sote-alueelle, periaatteessa saman verran kunnallisesta päätöksenteosta.

– On suuri vaara, että tavallisen ihmisen vaikutusmahdollisuudet karkaavat kovin, kovin kauas, kun paikallisista asioista päätetään kymmenien kuntien yhteisillä ratkaisuilla, joissa kokonaisen kunnankin sananvalta on pieni.

Yksi suuri vaikutus sote-ratkaisulla on kuntien työntekijöihin, sillä merkittävä osa siirtyisi mammuttiorganisaatioihin. Kuntien omaan päätäntätavaltaan jäisi tämän jälkeen käytännössä varhaiskasvatus, kulttuuri, liikunta, elinkeinopolitiikka ja maankäyttö.

– Seuraavaksi pitää pohtia, pitääkö maankäytön osalta tehdä nykyistä laajempaa yhteistyötä yli kuntarajojen.

Timo Kenakkala uskoo, että kunnissa käynnistyy iso urakka ensi syksyn aikana, kun tehdään jo käytännön ratkaisuja.

– Kevään aikana pitää saada valtakunnan tason päätöksiä.

Hämeenlinnan seudulla kuntien yhteistyö on tuottanut tähän mennessä pieniä yhteistyöratkaisuja, mutta mitään mullistavaa ei ole syntynyt.

– Yhteistyön todelliset koetinkivet ovat vasta edessä. Se pitäisi olla kuitenkin kaikille selvää, ettei meidän kannata kilpailla keskenämme, vaan tehdä toinen toistaan tukevaa yhteistyötä, kaupunginjohtaja Kenakkala painottaa.

Kyläpäällikkö kotiutui helposti Hämeeseen

Timo Kenakkala sanoo kotiutuneensa vaimonsa kanssa Hämeenlinnaan jopa odotettua paremmin. Solahtaminen hämeenlinnalaiseksi koskee niin työtä kuin vapaa-ajan perhe-elämää.
– Muutto isommasta kaupungista pikkasen arvelutti etukäteen, mutta meidät on otettu erittäin hyvin vastaan. Me todella viihdymme täällä, Kenakkala sanoo. Hän kiittelee ihmisten avointa vastaanottoa niin työssä kuin vapaa-ajalla.
Hämeenlinnan kyläpäällikkö sanoo lopulta yllättyneensä kaupungin tarjoamista palveluista elämän kaikilla saroilla kulttuurista liikuntaan.
– Täältä ihminen saa kaiken mitä tarvitsee.
– Hämeenlinnan ei ole myöskään sisäänlämpiävä kaupunki, kuten mielikuvat usein pienemmistä kaupungeista antavat ymmärtää.
Entiseen kotikaupunkiin Ouluun verrattuna Hämeenlinnalla on yksi erittäin merkittävä etu tavallisen asukkaankin kannalta – sijainti.
– Täällä ikänsä asuneet eivät aina varmasti oivalla, kuinka hyvä sijainti kaupungilla on. Pääkaupungissa tai Tampereella voi pistäytyä muutamassa tunnissa. Oulusta siihen menee enemmän kuin täysi työpäivä–lentämällä. Sijainti on koko kaupungin menestyksen kannalta valtava etu.

Lisää kommentti

Kirjoita kommenttisi

Fingerpori

comic

Uusin Kaupunkiuutiset