Kaupunkiuutiset

Elävä katto kerää kosteuden

Mitä vähemmän asutuskeskuksissa on sopeutuvaa pinta-alaa, sitä armottomammin tiivistä kaupunkirakennetta rankkasateet ja helleaallot tulevaisuudessa kurittavat.

– Kertasateiden kasvaessa taivaalta tulevaa vettä voidaan himmata viherkatoilla, Hamkin Lepaan yksikön lehtori Outi Tahvonen kertoo.

Viherkatot ovat nimensä mukaisesta elävällä kasvillisuudella peitettyjä rakennusten kattoja.

– Osa sadevedestä imeytyy katolla oleviin kasveihin ja kasvualustaan sen sijaan, että vesi valuisi heti maahan ja kuormittaisi sadevesijärjestelmää.

Yhtä lailla vettä läpäisemättömiä pintoja ovat myös asfaltti ja kiveysalueet. Ne estävät veden imeytymisen maaperään.

– Kaupunkitulvat yleistyvät, puhdistuslaitokset kuormittuvat ja rantavesien laatu heikkenee.

Koska suomalainen rakentaminen perustuu tekniseen kuivattamiseen, kuivattaa se myös rakenteiden lähistöt.

– Rakenteiden kuivatus yhdistettynä pidempiin poutajaksoihin vaikuttaa myös kasvien heikkoon menestymiseen kaupungeissa.

Läpäisemätön pihamaa estää veden imeytymisen maahan yhtä tehokkaasti kuin katto.

– Tarvitseeko koko piha olla asfaltoitu? Voisiko osa kulkuväylistä olla sora- tai vaikka mukulakivipintaisia?

Vedensitojasta hiilinieluksi

Viherkatto pidättää sadevesiä samaan tapaan kuin pihan kasviryhmät.

Lepaalla on selvitetty ohuinta mahdollista viherkaton rakennekerrosta, jossa katon kasvusto elää ja vihertää. Kasvualustan paksuudella on merkitystä

– Sillä pyritään madaltamaan rakennuskustannuksia, koska viherkaton hinta käy tällä erää noin kaksi kertaa normaalia kattoa kalliimmaksi.

Tahvosen mukaan kasvukerroksena käytetään multaa tai huopaa.

– Ohuet, alle seitsemän senttimetrin paksuiset kasvukerrokset ja jyrkät kattokulmat vaativat tarkkaa hoitoa.

Vedellä kyllästetty kuorma voi painaa satoja kiloja neliömetriä kohti. Tärkeä osa viherkaton toimivuutta on myös vedeneristys.

– Väärin tehdyllä viherkatolla talon saa pilalle.

Parhaimmillaan viherkatot voivat olla vedensitomisen ohella jopa hiilinieluja.

– Ne sitovat myös pölyä ja ilmansaasteita sekä suojaavat niin talvipakkasilta kuin kesähelteiltä.

Uhka ja mahdollisuus

Tahvonen kertoo, että viherkatoilla pyritään lieventämään ilmastonmuutoksen oireita.

Uhkana, mutta myös mahdollisuutena on, että ilmastonmuutos tuo väistämättä mukanaan myös uusia kasvi- ja hyönteislajeja.

– Jos pihasuunnitelma on vain yhden lajin varassa, tuhoutuu se perusteelliset tuohon kasvilajiin erikoistuneen tuholaisen tai taudin iskiessä. Kolmella lajilla häviäisi vain kolmasosa.

Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus on puolestaan ottanut asiakseen löytää kotimaisia viherkattokasveja, jotka kestävät Suomen olosuhteita parhaiten. Myös Helsingin yliopiston Viides ulottuvuus -hanke työskentelee viherkattojen parissa.

Saksassa rakennetaan arviolta yli 10 miljoonaa viherkattoneliötä vuodessa. Suomi tulee perässä, vaikka viherkattoja on käytetty esimerkiksi maakellareiden peitteinä jo ammoisista ajoista lähtien.

Lisää kommentti

Kirjoita kommenttisi

Uusin Kaupunkiuutiset

30.9.2020

Fingerpori

comic

Päivän Hämeen Sanomat

30.9.2020