Kaupunkiuutiset Hämeenlinna

Elisa Saukko ideoi vertaisryhmän muististaan huolestuneille – Tilapäinen muistin kangertelu oli pysäyttävä kokemus

Saukon vetämä Muistijengi on tarkoitettu niille, joilla ei ole diagnoosia. Ryhmä kokoontuu Hämeenlinnassa viikoittain.
Elisa Saukon vetämässä Muistijengissä pääpaino on yhdessäolossa ja vertaistuessa. Saukko on käynyt myös Muistiliiton vapaaehtoisille tarkoitetun aivoterveyslähettiläs -koulutuksen. "Olen käynyt asukasilloissa jakamassa tietoa elämäntavoista sekä aivoterveyteen liittyvistä asioista." Kuva: Heli Karttunen
Elisa Saukon vetämässä Muistijengissä pääpaino on yhdessäolossa ja vertaistuessa. Saukko on käynyt myös Muistiliiton vapaaehtoisille tarkoitetun aivoterveyslähettiläs -koulutuksen. "Olen käynyt asukasilloissa jakamassa tietoa elämäntavoista sekä aivoterveyteen liittyvistä asioista." Kuva: Heli Karttunen

Kun liesi unohtui päälle kauppaan mennessä, se pysäytti.

– Säikähdin ja mietin, että mihin tämä johtaa, hämeenlinnalainen Elisa Saukko kertoo parin vuoden takaisesta tapahtumasta.

Sopimaton lääkitys aiheutti Saukolle muistiongelmia. Kun lääkkeet vaihdettiin, ongelmat hellittivät, mutta kokemus jätti jäljen.

– Halusin hankkia liesivahdin, mutta liikkeissä niistä ei tiedetty juuri mitään. Huomasin, kuinka vaikeaa apuvälineistä on saada tietoa.

Muististaan huolestuneet väliinputoajia

Kokemus sai Saukon ideoimaan yhdessä Kanta-Hämeen Muistiyhdistys ry:n kanssa Muistijengin. Ryhmä on tarkoitettu niille muististaan huolestuneille, joilla ei ole diagnoosia.

– Diagnoosin saaneille on ollut toimintaa jo kauan. Esimerkiksi työikäisille muistisairaille sekä muistisairaiden omaisille on omia ryhmiä. Niille, jotka epäilevät oman muistinsa heikkenemistä, ei ole ollut juuri mitään.

Muistijengi-toiminta käynnistyi viime toukokuussa.

– Ennen puhuttiin kuntouksen tukemisesta, nyt terveyden edistämisestä. Juuri siitä lähti myös ryhmän idea.

Diagnoosin saaminen haastavaa

Muistisairaus alkaa yleensä näkyä pikkuhiljaa.

– Olen suvussani nähnyt muistisairautta. Ensimmäiset merkit Alzheimerin taudista eivät vielä riitä diagnoosiin, eläkkeellä oleva terveydenhoidon opettaja ja sairaanhoitaja pohtii.

Toimintakyvyn säilymisen kannalta diagnoosi ja lääkitys pitäisi saada ajoissa.

– Nykyisellä systeemillä hoidetaan sairautta, ei ihmistä. Testiin pääsee, kun oireet ovat rajut, esimerkiksi voipaketti menee hattuhyllylle tai kengät jääkaappiin. Mutta siinä vaiheessa kun muistitestiä ei enää läpäise, on prosessi jo pitkällä.

Keskussairaalan muistipoliklinikalle pääsy vaatii lähetteen terveyskeskuksesta.

– Kun minulla oli hätä muististani, en päässyt edes testiin. Nyt tässä Muistijengissä yksi jos toinenkin on kertonut samaa. Polku keskussairaalan tasolle ei ole oikein vetänyt.

Muistijengissä toimintaa mietitään yhdessä

Saukon vetämä Muistijengi kokoontuu kerran viikossa tiistaisin kello 12–13.30. Yleensä ryhmä kokoontuu Muistiyhdistyksen toimitiloissa Kasarmikadulla, josta sitten jatketaan sovittuun kohteeseen.

– Kun edistämme terveyttä, edistämme sitä yhtä aikaa usealla osa-alueella. Asiat, joita Muistijengi sisältää, voisivat samalla tavalla ennaltaehkäistä sydän- ja verisuonitauteja.

Ryhmä suunnittelee kuukauden ohjelman yleensä etukäteen.

– Ideana on, että toiminnasta päätetään yhdessä. Käymme esimerkiksi teatterissa, museoissa, taidenäyttelyissä tai vaikkapa kävelykierroksilla tutustumassa kaupungin historiallisiin rakennuksiin ja paikkoihin. Välillä tapaamispaikka sovitaan sen mukaan.

Keskeistä vertaistuki ja sosiaaliset suhteet

Tällä hetkellä Muistijengissä käy miehiä ja naisia iältään 77 vuoden molemmin puolin. Ryhmässä on nyt kuusi henkeä, mutta mukaan mahtuu vielä.

– Vertaistuki, ihmissuhteet ja sosiaalinen verkosto ovat tässä ensisijaisia.

Ryhmä kävi äskettäin katsomassa muistisairaudesta kertovan elokuvan Isä.

– Keskustelimme siitä. Muistisairaus on myös läheisten ongelma, mutta muistisairasta pitäisi osata lähestyä tunnetasolla.

Nykyisin puhutaan validaatioterapiasta.

– Jos joku ei muista, että äiti on kuollut, ei ole oikein muistuttaa häntä äidin kuolemasta, vaan ennemminkin pitäisi pohtia, millainen suhde hänellä on tähän ollut.

Elisa Saukko

Hämeenlinnalainen.

77-vuotias.

Koulutukseltaan terveydenhoidon opettaja ja sairaanhoitaja.

Eläkkeellä 2005 alkaen. Tehnyt eläkkeellä keikkatöitä sairaanhoitajana 73-vuotiaaksi asti.

Toimii Muistijengin vetäjänä sekä tekee vapaaehtoistyötä maahanmuuttajien parissa Suomen kielen tukiopettajana.

”Kiinnostukseni muistiasioihin lähtee koulutuksestani.”

Fingerpori

comic

Uusin Kaupunkiuutiset