Kaupunkiuutiset Hämeenlinna

Erään asianajajan työpäivä

Asianajajaliitto täyttää tänä vuonna sata vuotta.
Toisinaan asianajajan työpäivät kuluvat tuomioistuimessa, jossa hän avustaa asiakastaan. Kuva: Future Image Oy

Tänä vuonna Suomen Asianajajaliitto juhlii 100-vuotista taivaltaan. Vuoden aikana liiton jäsenille järjestetään eri puolilla Suomea useita tapahtumia. Juhlavuoden teemaan liittyen kurkistamme tämänkertaisessa jutussa asianajajan normaaliin työpäivään.

 

100-vuotias Asianajajaliitto

Suomen Asianajajaliitto perustettiin Turussa vuonna 1919. Liiton tehtävänä on säännellä ja valvoa asianajotoimintaa. Suomessa on noin 2100 asianajajaa. Vain lakimies, joka kuuluu Asianajajaliittoon saa käyttää nimikettä asianajaja. Juhlavuosi toteutetaan Asianajaja turvaa oikeusvaltion -teemalla. Tavoitteena on tuoda esiin asianajajien työtä ja sen merkitystä yhteiskunnassamme. Juhlavuonna pyritään lisäämään ihmisten tietoisuutta siitä, miksi kannattaa valita juuri asianajaja.

 

Asianajajan työpäivä toimistolla

Asianajajan työ on kiireistä, eikä koskaan ole samanlaista työpäivää. Normaaliin toimistopäivään sisältyy asiakirjojen laatimista sekä sähköposteihin ja soittopyyntöihin vastaamista. Päivät toimistolla kuluvat myös tapaamisissa asiakkaiden kanssa, joko henkilökohtaisesti tai puhelimitse, sekä toisten avustajien kanssa käydyissä sovintoneuvotteluissa. Nämä työt eivät usein näy ulospäin. Työn lähtökohtana on ratkaista asiat ajattelemalla asiakkaan kokonaisvaltaista etua. Monet asiat kannattaa sopia ja monesti riittää, että asiakas saa lyhyesti juridisen näkemyksen asiastaan ja miten se kannattaa hoitaa. Lakiasiat ovat usein haastavia ymmärtää ja asianajajan tehtävä on kertoa niistä ymmärrettävästi asiakkaalle.

 

Käsittely tuomioistuimessa

Toisinaan työpäivät kuluvat tuomioistuimessa, jossa asianajaja avustaa asiakastaan. Istunnon sisältö ja kesto vaihtelevat suuresti. Joskus käsittely kestää muutaman tunnin joskus useita päiviä tai jopa viikkoja. Jos asiassa on paljon kirjallista ja suullista näyttöä, kestää myös käsittely kauemmin. Rikos- ja riita-asian käsittelyt ovat peruskaavaltaan samanlaiset, mutta riita-asiat ovat tyypillisesti laajempia kokonaisuuksia. Usein pienet asiat eivät mene käräjäoikeuteen, vaan nämä pyritään sopimaan osapuolten kesken.

 

Asianajajan työn hyviä puolia

Asianajajan työ on itsenäistä ja vaihtelevaa sekä siinä saa työskennellä ihmisten kanssa. Parasta antia on, kun pystyy auttamaan jotakuta esimerkiksi vaikeassa riitatilanteessa ja löytämään yhdessä hyvän ratkaisun. Riitatilanteet kuormittavat aina ihmistä ja asianajajan tehtävä onkin pyrkiä parhaaseen mahdolliseen ratkaisuun asiakkaan kannalta asian yksityiskohdat huomioiden.

 

Miksi kannattaa kääntyä asianajajan puoleen?

Valitsemalla asianajajan avuksesi takaat, että asiasi ovat parhaissa mahdollisissa käsissä. Meitä sitovat Asianajajaliiton ohjeet asioiden hyvästä hoidosta ja olemme riippumattomia. Asianajajat myös kouluttautuvat säännöllisesti, koska lainsäädäntö muuttuu jatkuvasti. Meillä on laaja salassapitovelvollisuus, jota noudatetaan aina. Olisi hyvä, että kynnys ottaa yhteyttä avustajaan laskisi, koska monissa asioissa asian selvittäminen lakineuvoin olisi tarpeen jo ihan alkuvaiheessa. Usein ihmiset ottavat yhteyttä siinä vaiheessa, kun ovat yrittäneet itse ensin selvittää asiaa. Tällöin jokin tärkeä seikka on voinut jäädä selvittämättä tai tekemättä, kun tietoa sen tarpeellisuudesta ei ole ollut. Jo lyhyt konsultaatiokäynti asianajajan luona olisi tullut halvemmaksi kuin se, että jokin tärkeä todiste jää hankkimatta.

Lisää kommentti

Kirjoita kommenttisi

Fingerpori

comic

Uusin Kaupunkiuutiset