Kaupunkiuutiset

Fasaanitila syntyi kourallisesta munia

Alvettulassa sijaitseva Ellilä on perinteikäs maatalo, jossa 1990-luvun alussa lehmät vaihtuivat fasaaneihin.

– Alkujaan meillä oli kourallinen munia. Nyt fasaaneja on niin paljon, ettei laskupää tahdo riittää. Nelinumeroinen luku verkon molemmin puolin, Ulla Kokkala kertoo.

Nykypäivänä Ellilän tilan mailla järjestetään fasaaneja metsästyskoirakoulutuksiin ja jahteihin.

– Käytännössä viemme jahtiryhmän tai koirakouluttajan kanssa ennalta sovitun määrän fasaaneja maastoon.

Parhaillaan käynnissä oleva fasaaninmetsästyskausi on tarkkaan rajattu.

– Jahti kestää syyskuusta helmikuuhun. Koiraa saa toki kouluttaa muinakin aikoina, mutta silloin fasaania ei saa ampua, Kokkala selventää.

Ellilän peltoaukeilla jahdissa on käynyt niin metsästäjiä, kuin muitakin ryhmiä aina eduskunnasta asti. Kokkalan mieleen on jäänyt muisto 2000-luvun alusta.

– Venäläisturistit aikoivat fasaanijahtiin farkut ja buutsit jalassa. Pakkasta oli liki 30 astetta. Lopulta heille kelpasi lainahaalarit, Kokkala naurahtaa.

Jahdissa ja koulutuksessa pelin henki on, että fasaanin saa ampua vain silloin, kun koira ajaa sen ylös piilosta.

– Muussa tapauksessa fasaani jää maastoon. Lisäksi ilman metsästyskorttia ei ole jahtiin asiaa.

Aamusta iltaan

Ellilässä fasaanitila on aidattu kanaverkoin petoeläinten varalta. Fasaaneilla on vapaakulku navettaan ja ulkotarhaan.

Viime vuosina enemmän riesaa on ollut kuitenkin naakoista, jotka tekevät tuhoja biologisin asein.

– Naakat kakkivat ympäriinsä ja levittävät salmonellaa. Saimme kesällä ely-keskukselta luvan harventaa parvea parillakymmenellä.

Kokkalan mukaan meno oli kuin Hitchcockin klassikkoelokuvasta Linnut.

– Siinä kävi vain kahina, kun naakat saapuivat ruokailemaan pelloille ja fasaanitarhalle.

Fasaaninkasvatus sitoo Kokkalan työhönsä ympäri vuoden aamusta iltaan.

– Fasaaneja täytyy seurata, koska ne eivät siedä muiden lintujen tauteja.

Kerran vuodessa

Fasaani munii muiden peltokanalintujen tapaan vain kerran vuodessa, keväällä.

– Munintaa pitkitetään poiminnan vuoksi. Ne täytyy myös pestä ja putsata ennen hautomakoneeseen panoa.

Alun perin Aasiasta saapuneita fasaaneja pidetään yksinkertaisina, mutta Kokkala ei allekirjoita väitettä.

– Pikemminkin ne ovat varovaisia, koska ne eivät kesyynny.

Fasaani on levinnyt kaikille muille mantereille paitsi Etelänavalle. Suomessa kanta vahvistui 1960-luvulla, josta lähtien sitä on saanut metsästää.

Luonnonvarakeskuksen mukaan vuonna 2013 metsästettiin reilut 22 000 fasaania, joista Etelä-Hämeessa liki 2000.

Kaikkia jahti ei miellytä.

– Jotkut eivät pidä metsästyksestä, vaikka ennen vanhaan sillä elettiin. Se aiheuttaa tietyn varovaisuuden tässä työssä.

Ellilässä pääpaino on koirakoulutuksessa. Ulla Kokkalan mukaan palkitsevinta hänen työssään on asiakkailta saatu palaute.

– Yleensä koirakouluttajat ilmoittavat, jos karvakamu on pärjännyt kokeissa ja harjoittelusta on ollut hyötyä.

Lisää kommentti

Kirjoita kommenttisi

Fingerpori

comic

Uusin Kaupunkiuutiset