Kaupunkiuutiset

Guns N’ Roses on ansainnut paikkansa rockin historiassa

Mad Professor -vahvistimista, Turenki Recordsista ja muun muassa Lännentie-yhtyeestä tuttu Harri Koski saattoi hyvinkin olla ensimmäisiä suomalaisia, jotka tutustuivat yhtyeeseen nimeltä Guns N´ Roses.

– Muistelen olleeni Amerikassa 1980-luvulla, kun Gunnareiden ensimmäinen levy breikkasi, Koski kertoo.

– Suomeen tuli kaikki siihen aikaan jälkijunassa ja se musa osui juuri siihen hetkeen, kun listoilla oli kaikenlaista diskoa. Perustettiin sitten Savonlinnassa vähän saman henkinen bändi, vaikka tietenkin yritettiin olla omaperäisiä.

Kosken mielestä Gunnareiden musiikki on melodista hard rockia, jonka ytimessä on kitaristi Slash.

– Slash on erinomainen muusikko, jonka sooloja pystyy viheltämään. Hän erottui muista melodioiden ja tyylitajunsa avulla, vaikkei nopeimpia ollutkaan.

–  Liput Kantolaan on hankittu ja on aika hauskaa, että 18-vuotias poikani taitaa olla vielä enemmän tohkeissaan kuin minä.

Studiovelho, säveltäjä ja itsekin melkoinen kitarasankari Janne Saksa ei tunnustaudu yhtyeen suurimmaksi ihailijaksi, mutta Kantolaan hänkin on menossa.

– Ostin aikoinaan molemmat Use Your Illusion -levyt ja kyllähän niitä kaveriporukassa fanitettiin, hän sanoo.

– Slash on kitaristina yksi kovimmista ja Axl Rose on persoonallinen, taitava laulaja. Bändillä on ainakin alkupuolen levyillä hirveä draivi ilman kohellusta ja soitossa jotain vaaran tuntua, joka rockiin kuuluu.

Yhtyeellä on Saksan mielestä omat velkansa edeltäjilleen, mutta silti oma paikkansa kartalla.

– Gunnarit on ehkä viimeisiä jättibändejä ja tulee ihan ansaitusti jäämään rockin historiaan.

Monissa raskaan rockin kokoonpanoissa ja viime vuosina Perfect Gentlemanin riveissä soittanut Jaakko Kunnas neuvoo aloittamaan yhtyeeseen tutustumisen alkupuolen levyistä.

– Bändi kehitti ihan oman juttunsa ja onnistui erottumaan hiuslakan ja glamrockin maailmassa. Se oli musaa, jota mieskin kehtasi kuunnella, Kunnas tuumaa.

– Eka levy Appetite for Destruction on tosi hyvä. Sitä seuranneellta kahden albumin setiltä löytyy sitten myös Beatles-hapokkaita eepoksia. Näiltä levyillä on oikeastaan kaikki olennainen.

Nopeat tyypit bändistä voi ottaa vaikka kuuntelemalla kappaleet Sweet Child O´ Mine ja Don´t Cry.

– Ainakin nuo kappaleet ovat jääneet rockin historiaan, mutta suosittelen tutustumaan myös Slashin soolotuotantoon. Hän on aina pysynyt ajan hermolla.

Lisää kommentti

Kirjoita kommenttisi

Fingerpori

comic

Uusin Kaupunkiuutiset