Kaupunkiuutiset Hämeenlinna

"Hämeenlinna luulee olevansa suurkaupunki, mutta me ihmiset emme pysty uudistumaan", Ulla Pullola sanoo

Ikidemari Ulla Pullola on ahkeroinut järjestötoiminnan parissa 50 vuotta. Nyt hän aikoo hellittää, ainakin hiukan.
Ulla Pullola on asunut miehensä Anteron kanssa Hämeenlinnan Kuralassa 40 vuotta. Pihan huvimajaan on laitettu koristeltu joulukuusi jo hyvissä ajoin. Kuva: AP Sarjanto
Ulla Pullola on asunut miehensä Anteron kanssa Hämeenlinnan Kuralassa 40 vuotta. Pihan huvimajaan on laitettu koristeltu joulukuusi jo hyvissä ajoin. Kuva: AP Sarjanto

Ulla Pullola istui sosiaalidemokraattien edustajana Hämeenlinnan valtuustossa neljä kautta. Sen jälkeen hän jätti kunnallispolitiikan hoitamisen nuoremmilleen ja ryhtyi johtamaan Hämeenlinnan Eläkkeensaajien yhdistystä. Nyt hän aikoo väistyä puheenjohtajan tehtävistä vuoden vaihteessa.

Miksi haluat lopettaa?

– Olen ollut siinä hommassa kuusi vuotta. Eläkkeensaajat on iso yhdistys, jonka toiminnassa riittää menemistä ja olemista. Ikää tulee ja joskus täytyy olla kotonakin. Jatkan kuitenkin vielä Hämeen piirin puheenjohtajana ja keskusliiton hallituksessa.

Millainen kaupunki Hämeenlinna on ollut eläkkeensaajien näkökulmasta?

– Meillä on ollut hyvät välit kaupunkiin, mutta paremmatkin ne voisivat olla. Palvelut pelaavat ja liikuntamahdollisuuksia on runsaasti, mutta kaikesta maksetaan aika paljon. Toimimme myyjäisten ja arpajaisten tuotoilla ja liikuttelemme sentään melkein 900 ihmistä, joten esimerkiksi tilojen vuokrissa voitaisiin tulle enemmän vastaan.

Olet sanonut, että eläkeläiset ovat voimavara, jota ei arvosteta tarpeeksi. Tuntuuko sinusta edelleen samalta?

– Asiaa ei oikein vieläkään ymmärretä. Eläkeläisjärjestöt tekevät tärkeää työtä torjuessaan yksinäisyyttä ja edistäessään ikäihmisten fyysistä sekä psyykkistä hyvinvointia. Teemme yhteistyötä myös nuorten kanssa. Mielikuva meistä on aika vanhoillinen, vaikka olemme mukavia, pirteitä ja reippaita.

Onko eläkeläisistä tullut kirosana, kun pohditaan Hämeenlinnan tulevaisuutta?

– Siltä joskus tuntuu. Eläkeläiset auttavat lasten ja lastenlapsien hoitajina sekä ylläpitävät teatteria ja melkeinpä linja-autoliikennettäkin. Emme tosiaankaan ole kaupungin kehittämistä vastaan, vaikka monet meistä eivät toriparkkia rakastakaan.

– Omasta puolestani pidän parkkiluolaa vanhanaikaisena ratkaisuna. Keskustaa pitäisi tarkastella aivan uusin silmin. Ei Keski-Euroopassakaan ole vanhojen torien alla mitään parkkipaikkoja.

Miltä nykypäivän kunnallispolitiikka entisen valtuutetun silmin näyttää?

– Yritin katsoa budjettivaltuustoa tietokoneelta. Voi hyvänen aika, siellähän luettiin puheenvuoroissa pitkiä pätkiä budjettikirjasta. Valtuustosta on tullut teatteri, jossa valtuutetut esiintyvät.

– Rahaa ei ollut ennenkään, mutta en tiedä, onko veronkorotus oikea ratkaisu. Valtuusto on uusiutunut paljon ja politiikan tekeminen on muuttunut. Pöydällä on raskaita ja vaikeita asioita, kuntavaalitkin lähestyvät. Ei ole helppoa päättäjilläkään.

Mitkä ovat mielestäsi Hämeenlinnan kohtalonkysymyksiä?

– Se, miten pystytään palvelemaan ihmisiä ja miten tänne saadaan uusia työpaikkoja. Sanotaan, että kaupunki kuuntelee asukkaitaan, mutta onkohan se ihan niin? Toisaalta voidaan miettiä, osaavatko asukkaat tuoda julki sen mitä haluavat. Yhdistysten pitäisi avautua enemmän ja pitää melua itsestään. Elämme suuressa murroksessa, eikä vanhaan ole enää paluuta.

– Hämeenlinna luulee olevansa suurkaupunki, mutta me ihmiset emme pysty uudistumaan. Onkohan 20 vuoden päästä ihmisillä edes autoja? Joukkoliikenne on surkealla tolalla ja siihen pitäisi panostaa. Haluaisin nähdä tulevaisuudessa kauniin keskustan. Torin leikkipaikka oli hyvä ratkaisu, mutta kesän helteillä lapset läkähtyvät siellä. Pitäisikö Eläkkeensaajien ostaa sinne päivänvarjo?

Mistä luulet johtuvan, että demarien kannatus on valtakunnallisesti niin alhainen?

– En tiedä, sillä puolue on saanut paljon hyvää aikaan tässä maassa. Poliitikot ovat ehkä ihan yhtä ymmällään kuin kaikki muutkin. Kaikki viisaus ei voi olla puolueessa, pitää kuunnella, mitä ihmiset arjessaan tarvitsevat.

Mikä sinut on pitänyt näin kauan mukana järjestötoiminnassa?

– Lapsuudesta, perheestä ja geeneistä se varmaankin tulee. Meillä on aina oltu mukana yhteisten asioiden hoitamisessa. Olen tykännyt siitä, mutta olen kuitenkin jo hiljalleen luopumassa.

– Toisaalta en tiedä, mitä muutakaan tekisin. Olen aina tykännyt olla ihmisten parissa.

 

Ulla Pullola

Syntynyt 1944 Hattulassa, asunut 40 vuotta Hämeenlinnan Kuralassa.

Naimissa Antero Pullolan kanssa vuodesta 1965, kaksi poikaa, kaksi lastenlasta.

Koulutukseltaan mielisairaanhoitaja ja sairaanhoitaja.

Demarien kaupunginvaltuutettuna neljä kautta 1992-2009.

Hämeenlinnan Eläkkeensaajien puheenjohtaja, Hämeen piirin puheenjohtaja ja Eläkkeensaajien Keskusliiton hallituksen jäsen.

Suomen NNKY-liiton entinen puheenjohtaja.

Harrastaa: vesijumppaa, kuntosaliharjoittelua ja kryptoja.

Lisää kommentti

Kirjoita kommenttisi

Fingerpori

comic

Uusin Kaupunkiuutiset