Kaupunkiuutiset

Hämeenlinnalaiset eivät ymmärrä taidetta vaan takertuvat hintalappuun – Pöölin Kartio on tästä hyvä esimerkki

Tuulia Viitanen Kuva: Toni Rasinkangas
Tuulia Viitanen Kuva: Toni Rasinkangas

Se on kuusi metriä pitkä. Halkaisija on reilut kolme metriä ja se painaa 3200 kiloa.

Tiedätkö mistä on kysymys?

Ensimmäinen vihje: Se sijaitsee Asemanrannassa.

Toinen vihje: Jokaisella on siitä mielipide.

Kolmas vihje: Se on julkinen teos.

 

Kysehän on tietenkin palvelu- ja pysäköintilaitos Pöölin ulkoseinässä roikkuvasta veistoksesta, Kartiosta.

Teos on ensimmäinen käsitteellinen taideteos Hämeenlinnassa.

Ehkä se kerää mielipiteitä puolesta ja vastaan juuri sen vuoksi. Se on myös katselijalleen haastava: jättisuuri liikennekartio. Mitä se tarkoittaa? Miksi juuri kartio? Miksi se roikkuu? Eikö nyt mitään muuta ole keksitty?

Lue myös: Nyt selvisi, mikä punainen kartio roikkuu kiinni Pöölissä ja mitä se maksoi

”Minua viehättää ajatus siitä, että Kartio on kuin kaupunkitilan valmisesine (objet trouvé). Teos muistuttaa liikennekartiota, joka on kuin puun oksaan ripustettu paita”, toteaa taiteilija Neeme Külm itse teoksestaan.

 

Oltiinpa veistoksesta mitä mieltä tahansa, eniten rasittaa ihmisten puusilmäisyys julkisen taiteen rahoitusta kohtaan.

Taideteos on kustannettu maankäyttö- ja tontinluovutussopimuksilla saaduilla tuloilla. Arkikielessä puhutaan niin sanotusta prosenttitaiteesta, johon kaupungit varautuvat, kun maata luovutetaan ja myydään pois. Raha teoksiin ei tule kaupungilta vaan rakennuttajilta. Tietty määrä sopimushinnasta on varattu julkiseen taiteeseen, jonka tarkoitus on rikastuttaa kaupunkiympäristöä ja tarjota asukkailleen elämyksiä. Asemanrannassa se tarkoittaa 6–7 teosta.

Kartio maksoi 160 000 euroa.

Kyllä sillä olisi saanut aika monta vaippaa Vanajaveden sairaalaan tai yhden luokkatilan kosteusongelmaa ratkottua. Raha on korvamerkittyä, rakennuttajilta saatua massia julkiseen taiteeseen.

Ei siis edes kannata somepalstoilla raivota siitä, mitä muuta sillä olisi saatu. Nyt raha on työllistänyt aika monta ihmistä, sillä ei tuon kokoinen teos synny taiteilijalta yksin. Siihen tarvitaan paljon porukkaa kuljetuksista alkaen.

 

Hienoa on se, että meillä mielipiteensä saa ilmaista. Tykkäsit tai et.

Se vasta olisikin kauheaa, jos meillä olisi Pöölissä teos, jota kukaan ei huomaisi eikä se herättäisi mitään tunteita.

Uudelle julkiselle teokselle kannattaa antaa mahdollisuus. Onhan se aika leikkisä uusi maamerkki Hämeenlinnan rautatieaseman kyljessä.

Lue myös: Pissaavia poikia veistävä Tommi Toija selittää, miksi pieni veistos Riihimäen liikenneympyrässä maksoi kymppitonnin (6.10.2019)

Uusin Kaupunkiuutiset

25.11.2020

Fingerpori

comic

Päivän Hämeen Sanomat

27.11.2020