fbpx
Kaupunkiuutiset

Kolumni: Hämeenlinnassakin liikenne sähköistyy – Olemmeko siihen valmiita?

Seppo Rehunen pohtii kolumnissaan, että esteettömyys vaatii vakavaa suhtautumista kaikkiin liikkumistapoihin.
Seppo Rehunen Kuva: Raatikuva
Seppo Rehunen. Kirjoittaja on hämeenlinnalainen. Kuva: Raatikuva

Kevyt liikenne on murroksessa. Kävelijöiden ja pyöräilijöiden rinnalle on tullut liuta sähköavusteisia tai täysin sähköllä kulkevia pyöriä ja lautoja. Hämeenlinnan keskustan liikennesuunnittelu on uusien haasteiden edessä.

Keskustassa vielä haasteita

Hevosajoneuvoille suunniteltua Hämeenlinnan ruutukaavakeskustaa on vähitellen muokattu pyöräilyn vaatimuksiin. Tulokset eivät ole kummoisia ja edelleen jankataan yksityiskohdista. Kevyen liikenteen uudistuessa ja lisääntyessä tämä vitkastelu on osoittautumassa onnekkaaksi.

Keskustan liikkumisen ykköstavoitteena tulee olla myös lautailijoiden ja pyöräilijöiden pääsy ydinkeskustaan kaikista suunnista. Kaupungin laitamilla on hyvä kevyen liikenteen verkosto, mutta keskustassa sujuva liikkuminen muuten kuin autolla ja kävellen vaatii liikennesääntöjen rikkomista.

Esteettömyys ja turvallisuus keskeisiä

Esteetön ja turvallinen liikkuminen on keskeistä. Keskustan houkuttelevuuden kannalta on oleellista, että suunnitellaan ja toteutetaan esteetön ja turvallinen kulku torille, kirjastoon, kouluille, terveysasemille, apteekkeihin, ravintoloihin… Nyt näin ei ole.

Kevyen liikenteen suosion lisääntymisessä ei ole kyse vain sähköpotkulaudoista; sähköavusteisilla pyörillä liikkuvat kevyesti myös 80-vuotiaat!

Esteetön, turvallinen liikkuminen vaatii ajattelutavan muutosta ja vakavaa suhtautumista monipuolistuviin liikkumistapoihin. Ratkaisua odottaa, miten Hattelmalasta, rautatieasemalta, Sairionrannasta, Ojoisilta tai Poltinaholta pääsee vaivattomasti ydinkeskustan palveluihin.

Keskustasta labyrintti

On turha valittaa, että jalkakäytäviä käyttävät muutkin kuin jalankulkijat. Jalkakäytävillä hurjastellaan niin kauan, kun kevyt liikenne pakotetaan keskustassa autojen sekaan. Karu totuus paljastuu varttitunnissa, kun istahtaa kirkkopuiston penkille ja pitää silmänsä auki.

Sähköisen liikkumisen tulo ei ole yllätys. Yllätys on, että keskustan liikennesuunnittelussa nukutaan ja näperrellään pikkuasioilla. Uskallettiin kuitenkin tehdä keskustasta labyrintti, kun terassikatu suljettiin ja autoilusta tuli nyt suunnistustaitoa vaativaa. Pihakatu ei tätä olisi tehnyt.

Tarvitaan kokonaissuunnitelma

On ratkaistava, tuleeko kevyen liikenteen väylistä yksi- vai kaksisuuntaisia. Yksisuuntaisuus nostaa nopeuksia ja kaksisuuntaisuus lisää törmäysten vaaraa. Tähän kevääseen asti Raatihuoneenkadun yhdistetty jalkakäytävä ja kaksisuuntainen pyöräily on toiminut kohtuullisen hyvin. Tämä siis menneisyydessä, nyt tilanne on muuttunut.

Ymmärrän, että liikennesuunnittelu kipuilee kustannusten kanssa. Painetta helpottaa ja toimivan tuloksen saavuttaminen on mahdollista, kun tehdään kokonaissuunnitelma, jota toteutetaan määrätietoisesti vuosittain.

Kaikkea ei tarvitse toteuttaa heti, mutta minulla on yksi ikiaikainen toive: Viipurintien sillalla on ruuhkaa ja se purkautuu parhaiten rakentamalla pikavauhtia kevyen liikenteen silta Varikonniemestä kirjaston rantaan!

Fingerpori

comic

Uusin Kaupunkiuutiset