Kaupunkiuutiset

Hannele Yrjö-Koskiselle valtakunnallinen tunnustus

– Olen mielettömän yllättynyt. Tuntuu hyvältä, Fredrika Wetterhoff-säätiön toiminnanjohtaja Hannele Yrjö-Koskinen kertoo.

Valtakunnallinen Käsi- ja taideteollisuusliitto Taito on myöntänyt hänelle kultaisen ansiomerkin työstään alan hyväksi.

– On hienoa, että täällä tehty työ noteerataan.

Hannele Yrjö-Koskinen on viimeiset 15 vuotta vetänyt Fredrika Wetterhoff -säätiötä. Hänen työhuoneessaan Wetterhoffin talossa Palokunnankadulla henkivät Fredrika Wetterhoffin perinteet, joita säätiö huolella vaalii myös tulevaisuudessa.

Miten taitojen vaalijalta itseltään sujuvat käsityöt?

– Oma suhteeni on onnistumisen ilo. Tässä talossa on vitsi, että nyt Hannele aloittaa jotakin, Yrjö-Koskinen nauraa ja kertoo tuntevansa itsensä voittajaksi, kun käsityö on valmistunut.

Katse tulevaisuuteen

– Uskon käsityön tulevaisuuteen. Kädentaitoja tarvitaan aina, mutta käsitys näistä laventuu maailman muuttuessa.

Hannele Yrjö-Koskinen muistuttaa, miten tv:n kokkiohjelmissa ja nuorten pelimaailmassa on kyse kädentaidoista. Nämä eivät riitä, sillä tarvitaan kokonaisvaltaisuutta, jossa on mukana koko keho.

– On huolestuttavaa, että lapset eivät enää liiku metsässä. Jo maaston eri muodoilla on suuri merkitys tasapainoaistin kehitykseen.

– Viimeisten vuosien aikana Wetterhoffin toiminta, mihin kuuluu koulutus, osakeyhtiö ja säätiö, on muuttunut. On pakko seurata aikaa, eikä voi jäädä paikoilleen. Fredrikan arvot ovat mukana.

Hannele Yrjö-Koskinen muistuttaa, että Fredrika Wetterhoff oli käsittämättömän innovatiivinen ja rohkea. Hän katsoi ennakkoluulottomasti tulevaisuuteen.

– Säätiö on ketterä muuttumaan. Uskon myös yhteistyön voimaan.

Suomalaisuusaate suvussa

Lopen Launosissa isoäitinsä kodissa Santamäen kartanossa perheineen asuva Hannele Yrjö-Koskinen on syntynyt Brysselissä. Isän työn vuoksi perhe kasvoi kansainvälisyyteen. Sitä lisäsi riikinruotsalainen äiti.

– Ruotsinkielisyys on tuonut pelkkää positiivisuutta. On hyvä, että lapsena altistuu monelle kielelle, Åbo Akademissa opiskellut Hannele Yrjö-Koskinen kertoo.

Hän on tottunut siihen, että monet kysyvät sukunimestä. Hannele Yrjö-Koskisen isoisoisä senaattori Yrjö Sakari Yrjö-Koskinen (1830–1903) oli suomalaisuusaatteen merkkimiehiä. Suku aateloitiin ensimmäisenä suomenkielisenä sukuna. Suvun tunnuslause on Vapaa valpas vilpitön.

– Sukunimeni merkitsee minulle rakkautta suomalaisuuteen ja isänmaahan, nöyryyttä ja arvoja. Uskon itse positiiviseen ajatteluun ja otteeseen.

Hannele Yrjö-Koskisen merkittäviin luottamustehtäviin kuuluu myös Suomen Kulttuurirahasto, jonka hallitukseen hän kuuluu. Lisäksi hän on Kulttuurirahaston Hämeen rahaston puheenjohtaja.

– Näen rahaston tehtävän erittäin tärkeänä rahoittajana suomalaiselle tieteelle ja taiteelle. Se hyödyttää jokaista.

– Rahastossa jatketaan ihmisten elämäntyötä, sillä he ovat testamentanneet rahastolle elämänsäästönsä.

Hannele Yrjö-Koskisen mukaan Suomen Kulttuurirahaston ja muiden yksityisten rahastojen merkitys tulee kasvamaan tulevaisuudessa.

Lisää kommentti

Kirjoita kommenttisi

Uusin Kaupunkiuutiset

23.9.2020

Fingerpori

comic

Päivän Hämeen Sanomat

25.9.2020