Kaupunkiuutiset

Harvialassa jaetaan 100 rauduskoivua

Suomen kansallispuuksi valittu rauduskoivu symboloi meille kotia ja isänmaata. Koivu on olennainen osa suomalaisuutta. Se on ollut kansanperinteessämme pyhä, taianomainen puu. Suomalaiseen kansallismaisemaan kuuluu vehreä, valkokylkinen, notkeaoksainen koivu, joka monella nykypäivänäkin tuo mieleen Suomen suven, juhannuksen, saunan ja tuoreen vastan.

Viherrinki-myymälät tervehtivät 100-vuotiasta Suomea lahjoittamalla Puolustusvoimain lippujuhlan päivänä kukin omalla paikkakunnallaan 100 kappaletta Suomen kansallispuun, rauduskoivun taimia.

Idyllisen kauniilla kartanoalueella sijaitseva Harvialan Taimimyymälä juhlistaa myös 100-vuotiasta Suomea ja lahjoittaa sunnuntaina 4. kesäkuuta 100 kappaletta rauduskoivun taimia osana Viherringin kampanjaa. Harvialan Taimimyymälä toivottaa kaikki asiakkaat lämpimästi tervetulleiksi noutamaan omat juhlakoivunsa Suomen kunniaksi.

Rauduskoivu (Betula pendula) esiintyy luontaisena laajalla alueella Euraasian pohjoisosissa. Rauduskoivulla on valkoinen tuohi ja sahalaitaiset, kolmionmuotoiset lehdet. Sen puuaines on tiivistä ja sopii hyvin sekä polttopuuksi että puusepäntöihin, esimerkiksi huonekalujen valmistukseen. Koivusta saatavaa lyhytkuituista selluloosaa sekoitetaan paperiteollisuudessa havupuuselluun paperin laadun parantamiseksi. Koivun muillekin osille on monenlaista käyttöä tuohitöistä rohdosvalmisteisiin. Myös saunavihtaan käytetään lähinnä rauduskoivua, hienoimmillaan pienen rauduskoivun alaoksia.

Yleensä noin 25-metriseksi kasvava rauduskoivu on kooltaan suurempi kuin hieskoivu. Pisimmät Suomessa mitatut yksilöt ovat olleet lähes 40-metrisiä. Puu kukkii lehtien puhkeamisen aikaan, Etelä-Suomessa tyypillisesti toukokuun alussa. Kukinta-aika riippuu lämpötilakehityksestä ja vaihtelee suuresti vuodesta toiseen. Rauduskoivu kukkii noin viikkoa ennen hieskoivua. Kukat sijaitsevat norkoissa; hedenorkot ovat pitkiä, harvoja ja roikkuvat alaspäin, eminorkot puolestaan lyhyitä, tiiviitä ja kasvavat pystyasennossa.

Koivun paakkutaimien istutusaika on nyt parhaimmillaan. Kesällä istutetut lehdelliset koivun paakkutaimet kasvavat paremmin kuin syksyllä tai keväällä lehdettöminä istutetut. Hyvin juurtuneet taimet pystyvät hyödyntämään jo alkukesän kasvukauden, ja näin taimien kasvu paranee. Hyvä istutusaika kestää juhannuksesta elokuun puoliväliin asti. Paras tulos saavutetaan, kun taimet istutetaan heti taimitarhalta hakemisen jälkeen. Taimia kannattaa kastella päivittäin ennen istutusta, sillä ne kasvavat nopeasti.

Istutuksen jälkeen maan kuivumisesta ei ole haittaa, sillä kesäkoivut juurtuvat nopeasti ja pystyvät ottamaan vettä tehokkaasti. Kuivuuden kestävyys lisääntyy entisestään, jos taimet istutetaan riittävän syvälle siten, että paakun päälle tulee noin kuusi senttimetriä maata.

Lähteet: Wikipedia, Luonnonvarakeskus

Lisää kommentti

Kirjoita kommenttisi

Fingerpori

comic

Uusin Kaupunkiuutiset