Kaupunkiuutiset Hämeenlinna

Hattelmalanharjulta löytyy Puolan kapinan aikaisia juoksuhautoja, mutta vähän tietoa tai kylttejä: "Onhan Hattelmalanharju historiallinen paikka"

Hämeenlinnalainen Markku Seppälä tietää ja tuntee kaivantojen tarinat.
Hiilenmäellä Hattelmalanharjulla näkyy vielä selvästi iso puoliympärän mallinen juoksuhauta. Markku Seppälä on käynyt katsomassa sitä jo pikkupoikana. Kuva: Pekka Rautiainen
Hiilenmäellä Hattelmalanharjulla näkyy vielä selvästi iso puoliympärän mallinen juoksuhauta. Markku Seppälä on käynyt katsomassa sitä jo pikkupoikana. Kuva: Pekka Rautiainen

Kun Puola yritti irtautua Venäjästä vuonna 1863, on siitä jäljet Hattelmalanharjullakin. Puolan kapinan aikaisia juoksuhautoja löytyy harjun eteläpäästä Hiilenmäeltä.

Puoliympyrän mallinen juoksuhauta on kasvanut lähes umpeen, mutta edelleen sen erottaa helposti. Tuolloin maisema on ollut aukea, joten asemista on nähnyt hyvin niin Helsingin kuin Rengonkin suuntaan. Hiilenmäen etuvartio oli jalkaväkeä varten.

Juoksuhaudan lisäksi puoliympyrän sisällä on kaksi syvää kuoppaa. Niissä on voitu nukkua tai pitää tulta. Ehkä ne ovat olleet korsun tapaisia.

– Juoksuhaudat on kaivettu keväällä 1863. Kapinahan syntyi jo tammikuussa, mutta silloin maa on ollut jäässä, pohtii vuosikymmeniä kotiseutuhistoriaa tutkinut Markku Seppälä.

Harjulla oli myös kaksi patteria, jotka ovat osan aikaa olleet varustettu tykeillä.

– Varmasti kesän jälkeen kalusto on siirretty pois. Juoksuhaudat jäivät historiaan, Seppälä tuumii.

 

Siilipuolustus joka suunnalta

Seppälän mukaan kapinan aikana Hämeenlinnaan tehtiin siilipuolustus. Teille tehtiin varusteluja kaupunkiin joka suunnalle. Vuorentakana Härkätiellä, Parolassa, Idänpäässä Patterhaassa ja Katisten kartanon lähellä olivat patterit tykkejä varteen valmiina. Seppälän mukaan siitä ei ole muistitietoa, olivatko ne tykeillä varusteltuja.

Seppälä on ammentanut tietoa monista eri kirjoista ja kuunnellut tarkalla korvalla vanhan kaartin miehiä, jotka ovat kertoneet tarinoita isältä pojalle. Hän on käynyt tapahtumapaikoilla lukuisia kertoja pikkupoikana.

Hattelmalanharju kasvaa pähkinäpensasta. Seppälä on kuullut myös sellaisia arveluita, että pensaatkin olisivat Puolan kapinan ”tuliaisia”. Venäjän aroilta tulleilla sotilailla oli eväinään pähkinöitä, joista sitten jäi harjullekin osa.

– Siihen aikaan harju oli aukea, puustoa oli vähän ja täältä näki hyvin pitkälle. Nyt sitä on vaikea uskoa, kun edes korkeuseroa ei erota, kun puustoa ja risukkoa on niin paljon.

Markku Seppälä on lukenut paljon ja kuunnellut pikkupoikana vanhempien miehien juttuja paikallishistoriasta.

Kyltit puuttuvat

Kansalaissodan aikana Hattelmalanharjulla on ollut myös kaksi tykkipatteria. Toinen paikoista on jo hävinnyt, kun harjun tietä suoristettiin ja alue jäi uuden tien alle. Toinen löytyy tien reunalta, harjun pohjoispäädystä.

– Suojeluskuntalaisten piti tehdä tänne oikein muistomerkkikin 1930-luvulla, mutta se jäi ilmeisesti tekemättä, Seppälä kertoo.

Kansalaissodan aikana Hattelmalanharjua on pommitettu. Punaisilla oli tykkipesäke harjulla, jonka saksalaiset saivat tuhottua kolmannella osumallaan Miemalan suunnasta.

– Onhan Hattelmalanharju historiallinen paikka monella tapaa.

Tykkipattereiden paikkoja tai juoksuhautoja ei ole mitenkään merkitty. Kohteet pitää tietää, että metsässä osuu kohdalle.

Aika monessa suomalaisessa historiallisessa kohteessa paikkoja on merkitty, mutta Hattelmalanharjun opaskartassa on ainoastaan merkitty Puolan kapinan aikainen juoksuhauta tähdellä. Mitään muuta tietoa ei ole tarjolla ja eikä metsässä ole kylttejä.

– Onhan tämä vähän unohdettu paikka, Seppälä toteaa.

Lue myös: Hattelmalanharjun umpeenkasvu huolettaa asukkaita

Jutun karttaa on korjattu tiistaina 22.9. kello 15.59. Lassilantieltä ei ole läpikulkua. 

 

Uusin Kaupunkiuutiset

17.10.2020

Fingerpori

comic

Päivän Hämeen Sanomat

20.10.2020