Kaupunkiuutiset Hämeenlinna

Hattelmalanharjun umpeenkasvu huolettaa asukkaita – Lenkkipolun ympäristöä harvennetaan tänä kesänä

Asukkaat toivovat harvennuksia umpeenkasvaneelle Hattelmalanharjulle. Kaupunki selvittää alueen hoitosuunnitelmaa yhdessä ely-keskuksen kanssa tänä vuonna.
Esko Leiponen ymmärtää lahopuun merkityksen metsille. Hän kokee Hattelmalanharjun Hattelmalanharjun kuitenkin enemmän virkistysalueena kuin luonnontilaisena metsänä. Kuva: Johannes Blom
Esko Leiponen ymmärtää lahopuun merkityksen metsille. Hän kokee Hattelmalanharjun Hattelmalanharjun kuitenkin enemmän virkistysalueena kuin luonnontilaisena metsänä. Kuva: Johannes Blom

Hattelmalanharjun tulevaisuutta pohditaan tänä vuonna. Hämeenlinnan kaupungin metsätalousinsinööri Mika Rantonen kertoo, että harjun lenkkipolun ympäristöä on tarkoitus harventaa kesäkuussa.

– Alueelta raivataan pusikkoa. Työt tehdään todennäköisesti vankityövoimalla, Rantonen kertoo.

Rantosen mukaan harjun tilasta on tullut paljon asukaspalautetta kaupungille. Asukkaat ovat toivoneet, että avauksia tehtäisiin enemmän, jotta umpeenkasvaneen alueen maisema tulisi paremmin esiin.

Harjun kupeessa asuva Esko Leiponen muistaa paikan pitkän ajan takaa. Hänen muistoissaan alue oli silloin luonnoltaan karua, kun nyt etenkin luonnonsuojelualueella on paikoitellen umpeenkasvanutta nuorta lehtipuustoa.

– Ymmärrän täysin luonnonpuistojen olemassaolon, mutta sopiiko se tähän alueeseen? Siitä voi olla montaa eri mieltä, Leiponen sanoo.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

Nuori lehtipuuvesakko hallitsee paikoitellen harjun luonnonsuojelualueen maisemaa. Esko Leiponen ja monet muut alueen asukkaat toivoisivat sen raivausta. Kuva: Johannes Blom
Nuori lehtipuuvesakko hallitsee paikoitellen harjun luonnonsuojelualueen maisemaa. Esko Leiponen ja monet muut alueen asukkaat toivoisivat sen raivausta. Kuva: Johannes Blom

Hoitosuunnitelma vireillä

Pusikoitumisen lisäksi Leiposta huolestuttavat erityisesti alueen kymmenet keloutuneet kuuset ja männyt, monet niistä ulottuisivat kaatuessaan lenkkipolulle ja saattavat aiheuttaa turvallisuusriskejä tulevaisuudessa.

Mika Rantosen mukaan reittien päälle kaatuneet kelot siivotaan, mutta lahopuuta ei ole viety pois.

Luonnonsuojelualueen raivaus ja hoito eivät ole kaupungin päätäntävallassa, sillä luonnonsuojelulain mukaan luonnon- ja maisemansuojelun valvonta on alueen ely-keskuksen vastuulla.

Harjun hoitosuunnitelman selvitys aloitetaan uudelleen tänä vuonna. Rantosen mukaan ohjausryhmä kasataan toivon mukaan jo maaliskuussa.

– Toivottavasti tänä vuonna saamme jotakin aikaiseksi. Tulen esittämään ryhmässä, että harjun maisemaa ennallistettaisiin. Katsotaan miten ely-keskus suhtautuu siihen.

Ennallistaminen tarkoittaisi esimerkiksi harvennuksia myös luonnonsuojelualueen umpeenkasvaneille osille.

Pähkinäpensas ja tammi viihtyvät

Etenkin pähkinäpensas on levinnyt harjulla reippaasti 30 vuoden aikana. Leiposen mukaan aiemmin sitä kasvoi lähinnä länsirinteellä, kun nyt se on levittäytynyt ympäri harjun.

– Pähkinäpensaat ovat levinneet hienosti, toinen hyvä piirre on se, että täällä on paljon tammentaimia. Sadan vuoden päästä täällä voi olla komea tammimetsä, Leiponen arvelee.

Pusikoituminen häiritsee kuitenkin pähkinäpensaan kasvua. Rantosen mukaan hoitosuunnitelmaa uudistettaessa yhtenä tavoitteena on auttaa pähkinäpensaan kasvua harventamalla muuta pusikkoa.

Pähkinäpensas on tuonut alueelle myös lisää luonnon monimuotoisuutta. Leiponen on nähnyt harjulla esimerkiksi komean, pitkänokkaisen ja käheä-äänisen linnun, pähkinähakin.

Kuva: Johannes Blom
Kuva: Johannes Blom

Muistatko Karhunlukon hyppyrimäkeä?

Harjulla on paljon historiaa. Aikoinaan se oli kansallisestikin tunnettu nähtävyys, jonka maiseman kauneudesta ovat kirjoittaneet niin kansallisrunoilija Johan Ludvig Runeberg kuin saksalaiskirjailija Bertolt Brecht.

Alhaalla tonttien vieressä kulkee sisällissodan aikaisia juoksuhautoja. Esko Leiponen tietää, että ne kaivettiin, kun punaiset puolustivat saksalaisdivisioonan etenemistä Hämeenlinnan valtauksessa.

– Nyt nämä juoksuhaudat ovat täytettyjä, sitä ei tiedä mitä siellä alla on. Ne ovat kuolleet kaikki, jotka tiesivät jotain, Leiponen kertoo.

Myöhemmin 1950-luvulla Karhunlukon suppakuopan reunalta lähti hyppyrimäki, jossa kylän nuoret, kuten Leiponen, kokeilivat siipiään. Leiponen muistelee hänen oman ennätyksensä olleen noin 20 metrin luokkaa.

Olympiavuonna 1952 Leiponen oli noin 10-vuotiaana katsomassa olympiatulen vaihtoa harjulla.

– Täällä oli valtavasti ihmisiä, melkein kaikki kylän asukkaat olivat katsomassa.

Lisää kommentti

Kirjoita kommenttisi

Fingerpori

comic

Uusin Kaupunkiuutiset