fbpx
Kaupunkiuutiset Hattula

Hattulan kunnan palkitsema Kaija Lehmuskallio on kulttuuripersoona vailla vertaa – Mikä hänen aikaansaannoksensa näkyy kaikkialla Suomessa kerran vuodessa?

Kaija Lehmuskallio on vuodesta 1994 lähtien asunut miehensä kanssa lapsuusmaisemissaan Hattulan Mierolassa. Siellä ovat kypsyneet niin romaani kuin runokirjatkin sekä suuri ajatus suomalaisen musiikin päivästä. Kuva: AP Sarjanto

Kirjailija ja kasvatustieteen tohtori Kaija Lehmuskalliolle myönnettiin viime torstaina Hattulan Vuoden kulttuuriteko -palkinto.

– Olen aivan äärettömän yllättynyt, minua ei ole koskaan erityisesti palkittu mistään, paitsi yliopistotyöstä. Kirjasto- ja kulttuuritoimen johtaja Minna Linna-Vuori sanoikin minulle, että sinä tarvitset yllätyksen ja sellaisen todella sain, Kaija Lehmuskallio nauraa.

Merkittävän elämänuran kasvatuksen ja opetuksen alalle tehnyt Lehmuskallio muutti Hattulaan 1990-luvun puolivälissä jäätyään eläkkeelle. Mierolan sillan ja kirkon maisemissa puhkesi runosuoni ja Lehmuskallio on julkaissut tällä vuosikymmenellä viisi kokoelmaa. Ensimmäinen romaani Nokkosmadonna ilmestyi vuonna 2017.

 

Kulttuuritoimi nosti palkintoperusteissaan esiin kirjallisen tuotannon lisäksi myös kotikunnalle annetut lahjoitukset. Vuonna 2013 Lehmuskallio antoi Hattulan kunnalle laajan kasvatustieteellisen tutkimusaineistonsa ja lukemisaiheisen postikorttikokoelmansa. Lahjoitus pitää sisällään 526 nidettä kirjallisuutta, esitelmiä ja tutkimuksia, yli tuhat diakuvaa sekä 527 postikorttia.

– Onhan se aikamoinen kokoelma, jonka arvo on asiantuntijan mukaan valtava. Olin vuosikausia kansainvälisen lukemistutkimuksen ja oppimisjärjestelmien ainoa pohjoismainen asiantuntija, Lehmuskallio sanoo.

 

Aineiston järjestämisessä Lehmuskalliolla oli apunaan kirjastoharjoittelija, jonka kanssa hän kävi materiaalia läpi kaksi vuotta. Lahjoitusta vastaan Hattulan kunta perusti Kaija Lehmuskallion nimikkorahaston, josta jaetaan joka kevät kirjastipendejä 1–2-luokkalaisille koululaisille.

– Rahasto on perustettu alkaville ja kehittyville lukijoille, joten kirjastipendejä ja kunniakirjoja ei jaeta pelkästään parhaille lukijoille, vaan myös innokkaille yrittäjille, Lehmuskallio määrittelee.

 

Hattulan vuosiin sijoittuvat myös uroteot Jean Sibeliuksen ja suomalaisen musiikin päivän puolesta. Lehmuskallio ehdotti liputuspäivää Hämeenlinnan kansallisen kulttuuriyhdistyksen juhlissa lokakuussa 2004. Sisäministeriö suhtautui aloitteeseen heti suopeasti, mutta sitten tuli mutkia matkaan.

– Asia jäi jonkun peukalon alle almanakkatoimistossa ja kesti vuoteen 2011 asti ennen kuin liputuspäivä toteutui, Lehmuskallio kertoo.

 

Kartanokulttuurin häviämisestä ja yhteiskunnan murroksesta kertova romaani Nokkosmadonna oli kymmenen vuoden uurastuksen tulos. Uusi runokirja Myskiruusu ilmestyi kuitenkin vain vuotta myöhemmin.

Oliko romaanin parista vaikeaa palata taas runojen maailmaan?

– Se oli ihmeellisen helppoa, sillä asioita oli pitkään jo muhinut mielessä. Kaikissa kirjoissani käsittelen ajan narratiivia ja Myskiruusu on ajan haltija, joka ei suotu häviämään.

 

Kaija Lehmuskallio

Kasvatustieteen tohtori, dosentti ja kirjailija.

Työura Oulun ja Turun yliopistoissa, asuu Hattulassa.

Aviomies liikunnan ja terveystiedon lehtori Vesa Lehmuskallio, pariskunnalla on kaksi lasta.

Runoteokset: Sen verran siirtyy kuu (2011), Yön vehryt vihreä (2012), Alaston on hämäräkin (2014), Granaattiomena (2015), Myskiruusu (2018).

Romaani Nokkosmadonna ilmestyi vuonna 2017. Kirjoittanut useita kasvatukseen sekä opetukseen liittyviä tietokirjoja ja valtavan määrän tieteellisiä julkaisuja.

Oli aloitteentekijä ja keskeinen toimija Jean Sibeliuksen ja suomalaisen musiikin päivän syntymisessä. Ehdotus tehtiin vuonna 2004 ja lippu nousi ensimmäistä kertaa salkoon vuonna 2011.

 

 

 

Lisää kommentti

Kirjoita kommenttisi

Fingerpori

comic

Uusin Kaupunkiuutiset