Kaupunkiuutiset

Hautausmaa kertoo 
tarinoita elämästä

Tiedätkö kuka suutarina työskennellyt hämeenlinnalainen oli mukana Oolannin sodassa? Tai kuka oman kylän kiekkoleijonamme oli Oslon olympialaisten jäähytilaston kakkonen? Nämä tiedonjyvät ja monia muita kiehtovia tarinoita voi löytää syksyisellä kävelyllä Ahveniston hautausmaalla.

Hämeenlinna-Vanajan seurakunta on julkaissut Kirkkomaa.fi -virtuaalioppaan, joka tuo Ahveniston hautausmaan kartan suoraan kännykkään. Kartalle on luotu teemallisia kulttuuripolkuja, jotka sisältävät lähes 200 hämeenlinnalaisen tarinat eri elämänalueilta.

Virtuaalioppaan avulla Ahveniston hautausmaalle voi tehdä omatoimisia tutustumisretkiä ja saada tietoa kotikaupungin historiasta kiehtovien elämänkohtaloiden kautta. Palvelu listaa urheilu- ja sotasankareiden ohella muun muassa Ahvenistolle haudattuja taiteilijoita, käsityöläisiä ja talouselämän vaikuttajia 1800-luvun lopulta aina 2010-luvulle saakka.

Polkujen henkilöhistoriallisen aineiston on koonnut filosofian tohtori Ilkka Teerijoki vuosina 2015 ja 2016. Palvelun toimittajana ja valokuvaajana on toiminut seurakunnan viestintäpäällikkö Mikko Hieta.

– Oppaan vanhimmat juuret ovat 1960- ja 1970-luvuilla tehdyssä henkilöhistoriallisessa luettelossa, Hämeenlinna-seuran puheenjohtajana toimiva Hieta kertoo.

– Kun Ilkka Teerijoki sitten kirjoitti Hämeenlinnan historian, siitä jäi yli paljon kiinnostavia tarinoita yksityishenkilöistä. Ilkka ehdotti uutta kirjaa, mutta minä innostuin vielä enemmän ajatuksesta saada kaikki tuo tieto helposti ihmisten ulottuville.

Sovelluksen rakentaminen kesti puolitoista vuotta. Aluksi tavoitteena oli kerätä tiedot 100 Ahvenistolla lepäävästä vainajasta.

– Huomasimme melko pian, ettei tuo määrä antanut kattavaa kuvaa kaupungista ja siellä eläneistä ihmisistä.

– Toisaalta liian suuri määrä olisi heikentänyt palvelun käyttökelpoisuutta. Niinpä päädyttiin siihen, että valittiin kulttuuripolkuja erilaisista teemoista, jotka olisivat paremmin pureksittavissa.

Täysin vastaavanlaista palvelua ei ilmeisesti ole missään muualla Suomessa.

– Olen kertonut virtuaalipolustamme muille kirkon viestinnän ammattilaisille, eikä kukaan ainakaan ole maininnut, että heillä olisi samanlainen.

Ahveniston hautausmaa on perustettu vuonna 1872 ja sinne on haudattu monia merkkihenkilöitä Larin-Kyöstistä Uno Chydeniukseen ja Rauni Mollbergiin. Monille on tuttu myös Sibeliusten sukuhauta, jossa lepäävät säveltäjän äiti, isovanhemmat ja nuorempi sisar.

– Kulttuuripolut eivät esittele vainajista vain kaikkein kuuluisimpia, jotka olivat 1800-luvun loppupuolella pääsääntöisesti miehiä, Hieta sanoo.

– Mukana on paljon naisia ja myös työväestöä sekä käsityölaisiä, koska haluttiin luoda kunnollinen läpileikkaus Hämeenlinnan menneisyyteen.

Käsityöläinen oli ammatiltaan myös Matti Joll (1824–1920), jonka hautakiveen on ikuistettu titteli sotavanhus. Joll oli mukana itämaisessa eli Oolannin sodassa ja joutui Bomarsundin linnoituksesta 1854 käydyn taistelun jälkeen sotavangiksi Englantiin. Myöhemmin hän oli rakentamassa maan ensimmäistä rautatietä Helsingistä Hämeenlinnaan, jossa hän työskenteli suutarina. Loppuvuosinaan hän oli ainoita itämaisen sodan elossa olevia veteraaneja, ja Hämeen ratsurykmentti kustansi Jollille vapaan asunnon Poltinahon kasarmialueella ja toimitti hänen hautauksensa sotilaallisin kunnianosoituksin.

– Mitä enemmän näitä tarinoita lukee, sitä voimakkaammin mieleen nousee kokemus ihmiselämän arvokkuudesta, Hieta pohtii.

– Jokaisella ihmisellä on tarinansa, joka on samalla myös osa kaupungin tarinaa. Toivottavasti nämä polut innostavat ihmisiä tutustumaan Hämeenlinnan menneisyyteen.

Henkilöistä kertovien historiikkien lisäksi verkkopalvelusta saa tietoa Ahveniston hautausmaan historiasta, luonnosta ja erilaisista muistomerkeistä.

Polkuja ovat olleet rakentamassa myös kotiseutuaktiivit Ossi Lapisto ja Leena Pietilä. Teknisestä toteutuksesta vastaa Aucor Oy.

Entä kuka istuikaan pitkät minuutit Oslon jäähyaitiossa? Hän oli tietenkin voimistelunopettaja Eero Salisma (1916-1998), joka kuului Hämeenlinnan Tarmon kaksi Suomen mestaruutta voittaneeseen jääkiekkojoukkueeseen 1940-luvun lopulla ja saavutti vielä 1950-luvulla kaksi mitalia HPK:n paidassa. Kaikkiaan hän pelasi yli 30 maaottelua Suomen paidassa. Salisma kuului myös HPK:n vuonna 1936 Suomen mestaruuden voittaneeseen pesäpallojoukkueeseen, josta sai joukkueen juonikkaana lukkarina lempinimensä Luiro.

Lisää kommentti

Kirjoita kommenttisi

Uusin Kaupunkiuutiset

23.9.2020

Fingerpori

comic

Päivän Hämeen Sanomat

24.9.2020