Kaupunkiuutiset

Herkät korvat kiusaamiselle

Kouluissa sattuneet, joskus pitkäänkin jatkuneet kiusaamistapaukset nousevat aika ajoin otsikoihin. Murheellisissa tarinoissa nähdään usein syyllisenä kouluympäristön välinpitämättömyys tai haluttomuus tarttua ikävään aiheeseen.

Hämeenlinnan soroptimistiklubi palkitsi yhdessä Lasten ja nuorten palvelujen ja kouluterveydenhuollon kanssa Rengon koulun työstä kiusaamisen ehkäisemiksi ja poistamiseksi. Kannustuspalkinnon arvo on 500 euroa.

– Ainahan tätä työtä on tehty, sillä eihän kiusaaminen ole uusi asia, Rengon rehtori Marianne Penttilä sanoo.

– Olemme mukana valtakunnallisessa KiVa Koulu -systeemissä. Se on yhteiskunnallisesti hyvin tärkeä, koska se on kattava, laaja ja tunnettu.

KiVa Koulu on kiusaamisen vastainen toimenpideohjelma, joka on kehitetty Turun yliopiston psykologian oppiaineen ja Oppimistutkimuksen keskuksen yhteistyönä opetus- ja kulttuuriministeriön rahoituksella. Ohjelmassa pidetään ykkös- ja nelosluokkalaisille sekä myöskin yläkoulussa oppitunteja kiusaamisesta, yhteistyöstä, itsetuntemuksesta ja ryhmässä työskentelystä. Systeemissä noudatetaan myös tietynlaista menettelyä, kun kiusaamiseen viittaavia tilanteita nousee esille.

– Kun luokanopettajalle tulee tietoa oppilaiden välisestä konfliktista, hänen tulee selvittää, mistä riidassa on kysymys, erityisopettaja Päivi Poutiainen kertoo.

– Jos opettaja havaitsee, että kyse on kiusaamisesta, tapaus ohjataan KiVa-tiimille. Rengon koulussa olen itse sen vastuuhenkilö ja tiimin toisena jäsenenä on kouluavustaja.

Kysely koteihin

KiVa-ohjelmaa käyttää Suomessa 2500 koulua, joten palkitsemisen perusteeksi on löydetty muutakin.

– Meille ehkä omaleimainen asia on kiusaamiskysely, jota on koulussamme tehty 10 vuotta aina lukuvuoden puolivälissä, Penttilä pohtii.

– Koteihin lähetetään paperikaavake, jossa kysytään, onko oppilas havainnut kiusaamista, joutunut sen kohteeksi tai mahdollisesti itse kiusannut. Kysely kuuluu yhteisöllisen oppilashuoltomme toimintasuunnitelmaan.

Postiluukkuihin tupsahtava paperi on hyvin konkreettinen asia.

– On merkityksellistä, että kodeissa pysähdytään asian ääreen ja siitä keskustellaan, Poutiainen uskoo.

– Kyselyllä on myös ennaltaehkäisevä vaikutus, koska kaikki tietävät, että tapaukset nousevat vähintäänkin kerran vuodessa esille. Olemme saaneet kyselyn kautta kiitosta herkistä korvista ja napakasta puuttumisesta myös sellaisiin tilanteisiin, jotka olisivat ajan myötä saattaneet muuttua kiusaamiseksi.

Tärkein kysymys

Julkisuuteen tulleiden tapauksien yhteydessä nousee toisinaan esiin väitteitä, että kiusaamista helposti vähätellään kouluissa.

– Haluaisin uskoa, että näin ei ole. Lasten välisiä kahnauksia ei saisi koskaan ohittaa, Penttilä painottaa.

– Jos jotain tällaista tulee ilmi, kaikki muu työ täytyy keskeyttää. Jos asiat pitkittyvät, ne myös mutkistuvat.

Rehtori pitää koulukiusaamista huonona terminä, sillä usein selvitellään myös vapaa-aikana tapahtuvia tilanteita. Hänen mukaansa eniten kehittämisen varaa on siinä, että kasvavat nuoret oppisivat hyväksymään erilaisuutta. Oleellista on myös yhteisön ja ryhmän tunne turvallisuudesta niin, ettei kukaan koe tarvetta puolustaa omaa asemaansa kiusaamisella ja vallankäytöllä.

Rengon koulu valmistui jouluna alla vuonna 2012 ja saman katon alle yhdistettiin kolme vanhaa opinahjoa. Ilmassa oli kyräilyn aineksia, mutta opettajakunta oli hereillä.

– Tilanteeseen oli varauduttu ja asiaa työstettiin ryhmäytymisharjoituksilla, luokanopettaja Pasi Penttilä kertoo.

– Porukka sekoiteltiin, ettei päässyt syntymään mitään sellaista asetelmaa, jossa olisivat olleet vastakkain Nevilän pojat ja kirkon seudun pojat.

Hyvää yhteistyötä

Rengon koulussa kiinnitetään myös huomiota siihen, mitä tapahtuu asioiden selvittelyn jälkeen.

– Kun jotain tilannetta ratkaistaan, pitää olla myös seuranta, Poutiainen muistuttaa.

– Oppilaalle voidaan sanoa, että nyt on vuorossa kahden viikon seuranta-aika, jonka aikana tarkistetaan onko hän sanansa mittainen. Ja sitten ilmoitetaan selvästi, mitä on seurauksena, jos toiminta jatkuu. Eli käytännössä se tarkoittaa, että kokoonnutaan huoltajien kanssa koululla.

Marianne Penttilä kokee, että koulun toimenpiteillä on takanaan vahva vanhempien tuki.

– Tärkeimpiä asioita ovat kasvatuskumppanuus, yhteistyö ja tiedon välittäminen. Keskustelut ovat olleet hyviä ja vanhemmat ovat suhtautuneet rakentavasti.

– Kukaan vanhempi ei halua, että hänen lastaan kiusataan, mutta kukaan ei myöskään halua lapsensa olevan kiusaaja. Näissä tilanteissa on aina kaksi uhria.

Lisää kommentti

Kirjoita kommenttisi

Uusin Kaupunkiuutiset

24.10.2020

Fingerpori

comic

Päivän Hämeen Sanomat

26.10.2020