Kaupunkiuutiset Hämeenlinna

Hirvieläinvahinkojen riski kasvaa loppusyksyllä – Yhä useammin törmäys tapahtuu pienen hirvieläimen kanssa

Tilastokeskuksen mukaan riistaonnettomuuksia tapahtuu eniten loka-marraskuussa, kun metsästyskausi ja kiima saavat eläimet liikkeelle. Samalla ajo-olosuhteet heikkenevät säiden ja pimeyden takia, Kuva: Markku Tanni, arkisto
Tilastokeskuksen mukaan riistaonnettomuuksia tapahtuu eniten loka-marraskuussa, kun metsästyskausi ja kiima saavat eläimet liikkeelle. Samalla ajo-olosuhteet heikkenevät säiden ja pimeyden takia, Kuva: Markku Tanni, arkisto

Riistaonnettomuuksien määrä on kasvanut Suomessa viime vuosina, vaikka vakavimpia vahinkoja aiheuttavien hirvikolareiden määrä on tasaantunut.

Yhä useammin törmäys tapahtuu pienen hirvieläimen, kuten valkohäntäpeuran kanssa. LähiTapiola Loimi-Hämeen alueella korostuvat peuraonnettomuudet, vakuutusyhtiö kertoo tiedotteessaan.

Hämeenlinna seitsemäs peuravahingoissa

Hämeenlinnassa tapahtui viime vuonna 209 peuravahinkoa ja kaupunki on näissä onnettomuuksissa sijalla seitsemän Suomen kuntien joukossa. Hirvionnettomuuksia Hämeenlinnassa oli 24 ja metsäkaurisvahinkoja 136.

Sijalla 19 on Janakkala, jossa onnettomuuksissa oli 89 peuraa, 2 hirveä ja 42 metsäkaurista. Hattulassa vuoden 2019 vahingoissa oli 42 peuraa, 2 hirveä ja 32 kaurista.

– Korvaamamme hirvieläinvahingot ovat yhä useammin peuravahinkoja. Pitkään jatkunut kannan kasvu on näkynyt lisääntyneinä vaaratilanteina liikenteessä. Luonnonvarakeskus arvioi viime metsästyskauden päätteeksi, että valkohäntäpeurakannan kasvu olisi nyt pysähtynyt. Toivottavasti tämä heijastuu myös liikenneturvallisuuteen, eikä eläimiä jää enää niin paljon auton alle, sanoo riskienhallintapäällikkö Liisa Leinamo LähiTapiola Loimi-Hämeestä.

Syksy sisältää monta vaaratekijää

Syksy on hirvieläinonnettomuuksien suhteen vuoden vaarallisinta aikaa. Tilastokeskuksen mukaan eniten riistakolareita sattui viime vuonna loka- ja marraskuussa.

Onnettomuuksien painottumista syksylle selittää moni tekijä. Alkanut metsästyskausi ja samalla eläinten kiima-aika saavat niitä liikkeelle. Monet hirvieläimet myös siirtyvät syksyllä talvilaitumille. Samaan aikaan liikenteessä ajo-olosuhteet heikkenevät syyssäiden ja lisääntyvän pimeyden takia.

– Liikenteessä kannattaa olla tarkkaavaisena etenkin aamu- ja iltahämärissä, sillä hirvieläimet liikkuvat mielellään auringonnousun ja -laskun aikaisina tunteina. Hirvi- ja peuravaaran alueella kannattaa myös aina vähentää vauhtia, sillä eläin voi hypätä tielle yllättäen. Etenkin pimeällä hirvieläimiä voi olla hyvin vaikea havaita tienpientareella, Leinamo sanoo.

Loimi-Hämeen alueella onnettomuuksia sattuu etenkin Loimaan molemmin puolin Aura-Pirkkatiellä sekä Hämeenlinnan ja Forssan välillä 10-tiellä.

Jos huomaa hirven tai muun eläimen tiellä, kannattaa välittömästi vähentää vauhtia. Jos eläintä joutuu väistämään, se pitää pyrkiä tekemään takakautta. Muita autoilijoita voi tarvittaessa varoittaa hätävilkuilla tai vilkuttamalla ajovaloja.

Pienet hirvieläimet kasvattavat tilastoa

Tilastokeskuksen mukaan Suomen teillä sattui vuonna 2019 kaikkiaan 13 433 riistaonnettomuutta. Kasvua edeltävästä vuodesta oli noin tuhat kappaletta. Hirvionnettomuuksien määrä on pysynyt viime vuodet noin kahdessatuhannessa, mutta valkohäntäpeurakolareita tilastoitiin viime vuonna jo 6 507 ja metsäkauriskolareita 4 792.

Eniten henkilövahinkoja tulee törmäyksissä suurimman hirvieläimen eli hirven kanssa. Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan tieliikenteen hirvionnettomuuksissa menehtyi viime vuonna kolme ihmistä ja loukkaantui 119 ihmistä. Peuraonnettomuuksissa loukkaantui 38 henkilöä.

Uusin Kaupunkiuutiset

25.11.2020

Fingerpori

comic

Päivän Hämeen Sanomat

26.11.2020