fbpx
Kaupunkiuutiset

Historiallisessa epookkidraamassa nainen valtansa huipulla joutuu mahdottoman valinnan eteen

Margareeta: Pohjolan kuningatar -elokuvasta nähdään keskiaikafestivaalilla kaksi näytöstä.
Pohjolan voimanainen Margareeta (Trine Dyrholm) ja liittolaisensa Roskilden piispa Peder (Søren Malling). Kuva: Filmikamari

Pikkutyttö koskettaa sormellaan vesimaljan pintaa. Haarniskoitu käsi nostaa hänet olalle. Lapsen silmissä näkyy sanaton ahdistus. Ollaan Visbyn taistelukentällä vuonna 1361, ja kuningas Valdemarin tanskalaisarmeija on lyönyt raa’asti paikalliset talonpoikaisjoukot. Jälkinäytöstä todistaneesta tytöstä tulee kuningatar Margareeta (karismaattinen Trine Dyrholm), joka yhdistää Pohjolan voimat ja perustaa Kalmarin unionin.

Nainen valtansa huipulla

Vallankäyttöä naisnäkökulmasta kuvaavassa epookkidraamassa olisi helppo kertoa tarina epävarmasta alusta ja neuvonantajiin tukeutumisesta, mutta Margareeta: Pohjolan kuningattaren (2021) ohjaaja Charlotte Sieling ja hänen kanssaan käsikirjoituksen tehneet Jesper Fink ja Maya Ilsøe toimivat päinvastoin.

Alkukohtauksen jälkeen näemme vuonna 1402 valtansa huipulla olevan naisen, joka ajaa päämääriään niin omana itsenään kuin adoptiopoikansa Eerikin ( Morten Hee Andersen) kautta.

Kuningattaren vaikea valinta

Viisas kuningatar joutuu kuitenkin mahdottoman dilemman eteen, kun hoviin tuodaan kesken Englannin kanssa käytäviä avioliittoneuvotteluja arvoituksellinen nuori mies. Yhtäkkiä vaakakuppeihin päätyvät pitkäjänteisesti rakennetut liittolaisuussuhteet ja Margareetan äidinvaistot.

Heijastuksia nykyajan arvomaailmasta

Historiallisille elokuville on ominaista tekoajankohdan arvomaailman suodattuminen osaksi tarinaa, ja Margareeta onkin luontevasti ajan hermolla.

Feministisiä näkökantoja edustaa esimerkiksi viittaus aikaansa edellä olleeseen naisrauhaan. Margareetan väliintulon ansiosta orjuudesta pelastuvan Astridin ( Agnes Rase) vaarallinen asema hovinaisena tosin havainnollistaa, että mahtikäsky ja naisten kohtelu käytännössä eivät ole sama asia.

Vaikuttava kokonaisuus

Kerronta tekee vaikutuksen kyvyllään saada katsoja ymmärtämään keskeisten henkilöiden ajattelua ja tunteita. Intiimin mittakaavan rinnalla kulkevat välähdykset laajempaan keskiaikaiseen maailmaan, visuaalinen näyttävyys ja pikkutarkan koristeellinen puvustus.

Skandinaavishenkinen musiikki puolestaan vaihtelee maisemia kuvastavasta jylhyydestä emotionaaliseen voimallisuuteen.

Harvinaista herkkua

Pohjoismaissa keskiaikaelokuvia tehdään melko harvakseltaan, joten kun lopputulos on Margareetan tasoa, kannattaa hyödyntää tilaisuus ja suunnata Hämeen keskiaikaiseen linnaan valkokankaan ääreen!

Näytökseen pääsy edellyttää keskiaikafestivaalin aluelippua. Elokuva on ilmainen ja siihen voi varata paikan osoitteessa https://kinotavast.tapahtumiin.fi.

Charlotte Sieling, Margareeta: Pohjolan kuningatar (Margrete den første, Tanska 2021) la 20. ja su 21.8. klo 14.30 Hämeen linnan luentosalissa (1. kerros). 120 min. K12.

Fingerpori

comic

Uusin Kaupunkiuutiset