fbpx
Kaupunkiuutiset Hämeenlinna

HPK:n konkaripuolustajan tuhannen ottelun rajapyykki paukkuu – "Illasta voi tulla aika tunteikas", Arto Laatikainen sanoo

Veteraanipuolustaja Arto Laatikainen ohittaa tuhannen SM-liigapelin rajapyykin kotiottelussa Pelicansia vastaan. Kuva: AP Sarjanto
Arto Laatikainen ohittaa tuhannen SM-liigapelin rajapyykin ensi perjantain vierasottelussa Pelicansia vastaan. HPK juhlistaa saavutusta lauantaina Rinkelinmäellä. Kuva: AP Sarjanto

Lujaa laatua Lada, sanottiin takavuosien automainoksessa. Määritelmä sopii kuin nakutettu HPK:n Arto “Lada” Laatikaiseen, joka on pitkällä urallaan voittanut kolme SM-kultaa eri joukkueissa ja Ruotsin mestaruudenkin Färjestadin väreissä.

Harvojen saavutus

Ensi perjantaina veteraanipuolustaja pelaa Lahdessa Pelicansia vastaan tuhannennen ottelunsa SM-liigassa. Samaan ovat yltäneet vain muutamat pelaajat Suomessa.

Perinteiseen tapaan merkkipaalua juhlitaan kotikentällä, kun HPK kohtaa lauantaina Rinkelinmäellä KalPan.

– On ylpeä olo. Olen kiitollinen, että olen saanut olla näin pitkään mukana. Saavutus on palkinto pitkästä työstä ja illasta voi tulla aika tunteikas, Laatikainen sanoo.

Kuoppiakin ollut

41-vuotias Laatikainen teki liigadebyyttinsä 1998 Espoo Bluesin riveissä. Suomenmestaruudet hän on voittanut JYP:ssä, Oulun Kärpissä ja HPK:ssa.

Menestyksensä salaisuutena hän pitää pitkäjänteistä harjoittelua ja jo nuorena opittua kykyä lukea peliä.

– Matkan varrella on ollut muutamia kuoppiakin. Vuonna 2012 huonosti sujunut polvioperaatio vaati pitkän toipumisen ja sain uran kunnolla raiteilleen vasta pari vuotta myöhemmin Kärpissä, Laatikainen muistelee.

Avoimella mielellä

Kun uralle mahtuu paljon menestystä, yhdeksän eri joukkuetta ja vuosia myös ulkomailla, se kertoo jotakin kiekkoilijan kyvystä sopeutua aina uusiin kuvioihin.

– Itsestä se on aika paljon kiinni, kuinka nopeasti pääsee seuran kulttuuriin kiinni. Ei siinä mitään mullistavaa ole, täytyy olla vain avoimin mielin. Suomessa kuviot ovat niin pienet, että joka puolelta löytyy tuttuja kavereita.

Laatikainen on liigan nestoreita, mutta hänen omien sanojensa mukaan vastustajat eivät ole asiasta juurikaan kuittailleet.

– En ole sellaisia huuteluja kuullut. Joukkuekaverit saattavat joskus pilke silmäkulmassa jotain sanoa, mutta se on vain huumoria.

Pitkä kokemus antaa pelaajalle myös oman roolinsa joukkueen sisällä.

– Olen varakapteeni ja nähnyt paljon. En ota asiasta mitään paineita, mutta esimerkillähän tätä hommaa tehdään, Laatikainen sanoo.

Antennit pystyssä

Kerhon alkukausi sujui kankeasti ja johti päävalmentaja Matti Tiilikaisen potkuihin. Tällaiset tilanteet ovat vaikeita pelaajillekin.

– Ristiriitaisia tunteita herää ja silloin itsekin kokee epäonnistuneensa. Siitä täytyy vain päästä yli ja toivoa, että seuraavaksi mennään kohti jotain uutta ja parempaa, Laatikainen pohtii.

Päävalmentaja Jarno Pikkaraisen johdolla voittoja on taas tullut, ja joukkueen peli-ilmeessä on näkynyt uudenlaista terävyyttä.

– Kun muutos tapahtuu tässä vaiheessa kautta, asioiden eteen tehdään paljon. Antennien pitää olla pystyssä joka päivä, mutta tykkään meiningistä.

Omiin otteisiinsa Laatikainen sanoo olleensa suhteellisen tyytyväinen.

– Ainahan sitä haluaisi paremmin pelata, mutta täytyy olla realisti. Omaan päätyyn on kyllä meikäläisen kautta kolissut pomppumaaleja muutaman kerran ja se kismittää.

Artikkelia korjattu 25.10. kello 9.18. Laatikainen pelaa tuhannennen pelinsä Lahdessa eikä Rinkelinmäellä. 

Arto Laatikainen

HPK:n puolustaja.

Pelinumero 42, lempinimi Lada.

Syntynyt 1980 Espoossa.

Naimissa, kaksi poikaa.

Liigadebyytti kaudella 1998–1999 Espoo Bluesissa.

Liigamestaruudet JYP:ssä 2012, Oulun Kärpissa 2015 ja HPK:ssa 2019.

21 ottelua A-maajoukkueessa.

Palkittu SM-liigan parhaana puolustajana 2008 ja herrasmiespelaajana 2015.

Fingerpori

comic

Uusin Kaupunkiuutiset