Kaupunkiuutiset

Hyvät liikenneyhteydet ja korkeakoulu vetovoimatekijöitä

Muuttoliikkeestä eivät hyödy välttämättä eniten ne kunnat, joihin muuttaa määrällisesti eniten ihmisiä.

– Kunnan vetovoimaisuuden kannalta olennaista on myös muuttajien rakenne. Aika usein vetovoimaisuutta tarkastellaan vain siitä näkökulmasta, miten paljon kuntaan ja sieltä pois määrällisesti muuttaa ihmisiä, valtiotieteiden tohtori aluetutkija Timo Aro sanoo.

Muuttovetovoima on osoitus alueen elinvoimasta. Aro tutki, mistä muuttovoitto muodostuu 11 muuttujan avulla.

Muuttujien keskiarvon perusteella Aro jakoi kunnat menestyjiin ja häviäjiin. Kuntien muuttovetovoima-analyysin kohteena olivat kaikki Suomen 313 kuntaa 1.1.2016 alueluokituksen mukaisesti.

– Suomessa on muuttotappiokuntia, joihin kuitenkin muuttaa nimenomaan työikäistä ja hyväpalkkaista nuorta aikuista. Heidän muuttonsa vaikutukset kunnan talouteen voivat olla aika mittavat. Näitä kuntia on kasvukeskusten ympärillä, mutta myös pistemäisesti eri puolilla maata.

Muuttovetovoimatekijät kasautuvat, mutta kaikki 11 lukemaa olivat positiivisia vain kolmessa kunnassa Espoossa, Kauniaisissa ja Seinäjoella.

– Sen sijaan Suomessa on noin 150 kuntaa, joihin muuttaa nimenomaan työikäistä väestöä, josta kunta hyötyy.

Aron listassa Suomen kymmenen muuttovetovoimaisinta kuntaa ovat Jomala, Kauniainen, Lemland, Pirkkala, Lempäälä, Kittilä, Sipoo, Lieto, Tuusula ja Nokia. Hämeenlinna on sijalla 41 ja Helsinki sijalla 63.

Tunnettujen kasvukeskusten ulkopuolella on kuntia, joiden vetovoima perustuu johonkin tiettyyn alaan tai muuhun yksittäiseen tekijään.

– Ahvenanmaan Jomalassa näkyy pienoiskoossa se, mikä on näkynyt Helsingin seudulla jo pitkään. Maarianhaminasta halutaan muuttaa lähikuntiin kuten Jomalaan. Jo muutaman kymmenen hengen muuttovoitto voi pienissä kunnissa nostaa vetovoimaisuutta merkittävästi. Ne kunnat, jotka sijaitsevat pääliikenneväylien varrella tai joilla on korkeakoulu, selviävät tulevaisuudessakin.

Aron mukaan neljä viidestä muuttajasta on alle 35-vuotias.

Suomessa on 2010-luvulla vuosittain noin 880 000 muuttoa, joista kaksi kolmasosaa tapahtuu kuntien sisällä.

– Iäkkäät hakeutuvat kuntien reunoilta taajamiin. Maaseudun tyhjeneminen on ollut totta 1990-luvulta saakka etenkin harvaan asutulla maaseudulla, mutta maaseutukuntien taajamissa väkiluku ei ole välttämättä kovasti vähentynyt.

Aron mukaan analyysi osoittaa, että työssäkäyvät, korkeakoulutetut ja hyvätuloiset muuttajat kasaantuvat Suomessa tietyille alueille. Toisaalta muuttajia vetäviä alueita on melko tasaisesti eri puolilla Suomea.

Vetovoimaiset kunnat vetävät erilaisia muuttajia puoleensa monella mittarilla, mutta heikoimpien kuntien osalta tilanne on vaikea. Niiden laskukierre on alkanut jo 30–40 vuotta sitten, viidenneksen tulevaisuuden hän näkee äärimmäisen hankalana.

– Vetovoimaiset alueet ovat vetovoimaisia lähes kaikilla tekijöillä. Muuttoliikkeessä piirteet vahvistavat toisiaan. Se on kehitys, johon on hankala puuttua, Aro sanoo.

Lisää kommentti

Kirjoita kommenttisi

Fingerpori

comic

Uusin Kaupunkiuutiset