Kaupunkiuutiset

Ikäihmisten perhehoito etsii paikkaansa

Perhehoito ei ole löytänyt vielä kunnolla sijaansa toimivana vaihtoehtona Hämeenlinnan seudulla. Hämeenlinnassa toimii tällä hetkellä vain kolme perhehoitajaa. Heilläkään ei ole asiakkaita tungokseen saakka. Osassa Suomea perhehoidolla on hoivatyössä jo iso rooli.

Parhaillaan etsitään silti lisää perhehoitajia, sillä laitoshoidolle haetaan uusia vaihtoehtoja. Perhehoitajat koulutetaan tehtäväänsä.

Esimerkiksi omaishoitajat ovat suuri ryhmä, joka tarvitsee lomapäiville omaisensa hoitajaa. Perhehoitoa järjestetään joko perhehoitajan kodissa tai asiakkaan omassa kodissa.

Perhehoito tarjoaa aina yksilöllisen hoidon. Taloudellisesti se on kunnille merkittävästi laitoshoitoa edullisempi vaihtoehto.

Kunnat pyrkivät vähentämään kaikkinaista laitoshoitoa, mutta samaan aikaan ei ole voimallisesti kehitetty omaishoitoa tukevia palveluja. Perhehoito on vahva kivijalka omaishoitajien jaksamisen tukemisessa, sillä usein on vaarana hoitajan itsensä väsyminen vaativassa ympärivuorokautisessa tehtävässään.

Hämeenlinnassa on vajaat 400 rekisteröitynyttä omaishoitajaa, käytännössä paljon enemmän. Virallisen omaishoitosopimuksen on tehnyt noin 43 000 suomalaista. Omaisiaan hoitaa todellisuudessa noin 350 000 kansalaista.

Omaishoitajat hoitavat muun muassa muistisairaita, vammaisia, invalideja ja ikääntyneitä omaisiaan.

– Aivan loistava vaihtoehto. Ainakin meidän tilanteessa perhehoitajien käyttö on laitoshoidon korvaava vaihtoehto. Perhehoitaja keskittyy pelkästään mieheni hoitamiseen, kun laitoksessa ei koskaan päästä yksilölliseen hoitoon, hämeenlinnalainen omaishoitaja Seija Mäkelä sanoo.

Hänen tapauksessaan perhehoitaja Paula Mäenpää-Vuorinen tulee Mäkelän kotiin. Toisena vaihtoehtona on, että Seija Mäkelä vie miehensä Sirpa Kovasen kotiin Eteläisiin.

– Tällainen järjestely on meille erittäin sopiva. Saan itse mielenrauhan, kun saan jättää mieheni yksilölliseen hoitoon lomapäivieni ajaksi, Seija Mäkelä kehuu viime syksystä toiminutta hoitomallia.

Mäkelän kohdalla se tarkoittaa sitä, että muistisairautta poteva mies saa tehdä sitä mitä kykenee ja haluaa yhdessä perhehoitajan kanssa, eikä ole sidottu ennalta suunniteltuun ohjelmaan.

– Mieheni hyvinvoinnin kannalta tämä on paras mahdollinen ratkaisu, Seija Mäkelä kiittelee. Hän muistuttaa, että jo se, että hoitaja toimii hoidettavan tapojen ja kykyjen mukaan, on äärimmäisen tärkeää – perhehoitaja ei toimi laitosmaisesti tietyn aikataulutuksen ja yleisohjeiden perusteella.

Paula Mäenpää-Vuorinen pitää perhehoitoa myös hoitajan kannalta luksuksena.

– On loistavaa, kun voi keskittyä yhden ihmisen hyvinvointiin. Pystymme suunnittelemaan jokaisen päivän ja tunnin sellaiseksi kuin asiakas haluaa. Suunnitelmasta voi myös poiketa kenenkään puuttumatta asiaan. Asiakkaan sen hetkinen fiilis, kunto ja tilanne ratkaisevat, Mäenpää-Vuorinen selvittää.

– Tämä jos mikä on räätälöityä hoitoa!

Hän työskentelee nyt vain osittain perhehoitajana, mutta on valmis siirtymään kokopäiväiseksi heti kun asiakkaita löytyy riittävästi.

Perhehoidon vierastaminen johtuu osin asenteista, pienin osin myös tietämättömyydestä.

– Omaishoitajilla on vielä entisajoista periytyviä asenteita, joiden mukaan hoitoa tarvitseva sijoitetaan ”vain jonnekin toisten nurkkiin”. Perhehoidossa kyse on kuitenkin koulutetuista henkilöistä, jotka vastaavat ammattimaisesti asiakkaiden hyvinvoinnista, Hämeenlinnan seudun omaishoitajat ja läheiset yhdistyksen varapuheenjohtaja Airi Suuronen pohtii. Hän on pitänyt perhehoitoa esillä hyvänä vaihtoehtona jo parikymmentä vuotta.

– Perhehoito kaipaa virkamiehiltä ja luottamushenkilöiltä vahvaa paneutumista sen kehittämiseen todellisena vaihtoehtona sekä perhehoitajien monipuolisen tuen järjestämistä, Suuronen jatkaa.

Koko ajan lisääntyvän hoitotarpeen ja säästötavoitteiden keskellä perhehoitoa pidetään jo yleisesti toimivana vaihtoehtona, kun samaan aikaan laitoshoitoa pyritään vähentämään.

Omassa kodissaan Eteläisissä toimiva perhehoitaja Sirpa Kovanen hoitaa omaa äitiään, mutta tilat mahdollistavat myös ulkopuolisten asiakkaiden hoidon.

– Minulla on nyt voimassa kolme sopimusta, mutta enemmänkin voin ottaa koska kaikki eivät ole yhtä aikaa hoidossa, kaupungin toimeksiantojen pohjalta työskentelevä Kovanen kertoo. Hänellä ei siis ole yritystä, vaan kaikki perustuu saatuihin toimeksiantoihin ja sopimuksiin.

– Minusta on merkittävää myös se, että perhehoidossa ei asuta kodinomaisesti, vaan kotona. Siinä on vissi ero.

Perhehoitoyksikkö Kanervan sosiaaliohjaaja Reija Lumivuokko vastaa koko Kanta-Hämeen maakunnan ikäihmisten perhehoidon kehittämisestä. Hänen mukaansa maakunnassa on paljon kirittävää tällä saralla verrattuna perhehoidossa kärkijoukoissa eteneviin kuntiin.

– Koulutamme uusia perhehoitajia tarpeen mukaan. Seuraava koulutus on keväällä. Mukaan on ilmoittautunut jo kolme perhettä, mutta tarvitaan vielä lisää. Koulutuksia järjestetään myöhemmin tänä vuonna kysynnän perusteella Lumivuokko lupaa.

Hänenkin kokemusten perusteella ennakkoluuloilla on osansa siinä, ettei perhehoitoa käytetään nykyistä enemmän.

– Tietoa on jaettu viime aikoina muun muassa kuntien työntekijöille ja omaishoitajille aikaisempaa aktiivisemmin perhehoidon tunnetuksi tekemiseksi.

Lisää kommentti

Kirjoita kommenttisi

Fingerpori

comic

Uusin Kaupunkiuutiset