Kaupunkiuutiset TUULOS

"Ilmastokossun" ohraa kasvaa vain sukutilalla Tuuloksessa – Uudistavassa viljelyssä pellot muuttuvat päästölähteistä hiilinielunieluiksi

Jari Eerola kelpasi ainoana viljelijänä Suomessa Koskenkorvan Climate Action -vodkan raaka-aineen tuottajaksi.
Jari Eerolan tilalla harjoitetaan uudistavaa viljelyä, joka perustuu maaperän parantamiseen pitkällä tähtäimellä. Satsauksilla on hintansa, mutta ajan saatossa ne maksavat itsensä takaisin, Kuva: AP Sarjanto
Jari Eerolan tilalla harjoitetaan uudistavaa viljelyä, joka perustuu maaperän parantamiseen pitkällä tähtäimellä. Satsauksilla on hintansa, mutta ajan saatossa ne maksavat itsensä takaisin, Kuva: AP Sarjanto

Syysohra vihertää kauniisti Suolijärven rannalla. Jari Eerola isännöi siellä maatilaa, joka on kuulunut samalle suvulle vuodesta 1669.

– Maatilalla on pitkä historia, jota vasten minäkin omaa elämääni peilaan. Sukupolvien vaiheisiin on mahtunut monenlaisia kriisejä nälkävuosista isoonvihaan ja moniin sotiin, mutta kaikista ovat esi-isät selvinneet. Nyt meillä on käsillä ilmastokriisi, ja mitä enemmän tiedän, sitä enemmän kannan siitä huolta, isäntä pohtii.

Hiilijalanjälki nolla

Setälä-Eerolan tilalla harjoitetaan regeneratiivista eli uudistavaa viljelyä, jonka tavoitteena on muuttaa pellot päästölähteistä hiilinieluiksi.

Eerola lähti vuonna 2018 mukaan Elävä Itämeri -säätiön Carbon Action -hankkeeseen, jossa tutkitaan hiilen sitoutumista maaperään. Projektin kautta hänestä tuli Koskenkorvan Climate Action -vodkassa käytetyn ohran ainoa viljelijä Suomessa.

– Sopimusta lähti tavoittelemaan 10 maatilaa, mutta kaikki muut rapisivat sitten matkalla. Tuottajan vaatimus oli, että uudistavan viljelyn kaikkien osa-alueiden tulee toteutua niin, että tuote on ympäristö- ja ilmastoystävällinen. Tällä hetkellä viljelemäni ohran hiilijalanjälki on nolla, ellei miinusmerkkinen, Eerola kertoo.

Viljelijä toimitti Koskenkorvalle 50 tonnia ohraa 15 hehtaarin peltoalalta.

– Normaalisti tuollainen pelto vapauttaisi ilmakehään 1000-2000 kiloa hiilidioksidia kasvukaudessa. Meidän tavoitteemme on, että pystyisimme sitomaan maaperään 500 kiloa hiilidioksidia.

Jari Eerolan isännöimällä tilalla on panostettu muun muassa eläinten hyvinvoinnin parantamiseen.

Hyvinvointi tärkeintä

Viljelijän into uudistuksiin kumpusi tyytymättömyydestä vallitseviin käytäntöihin. Hän halusi pitää työtaakan inhimillisen kokoisena.

– Aloin miettiä, ettei ole mitään järkeä vain kilpailla yhä isompien peltojen saamisesta. Peltoja ei ole pakko ylikuormittaa lannalla eikä kotieläintuotannon tarvitse olla niin intensiivistä. Tärkeintä on pitää huolta siitä, että pellot, eläimet ja ihmiset voivat hyvin, Eerola tuumaa.

Tilalla on panostettu muun muassa eläinten hyvinvoinnin parantamiseen. Navetassa ikkunat on vaihdettu tuloilman määrää lisääviin kennolevyihin ja siirrytty painovoimaiseen ilmastointiin.

– Investoinnit ovat kannattavia, sillä ne maksavat itsensä nopeasti takaisin. Eläinten sairastelu sekä kuolleisuus vähenee ja tuottavuus paranee.

Tila on ollut ensimmäinen kesätyöpaikka monelle tuuloslaiselle nuorelle.

– Omat 15-vuotiaat kaksospoikanikin ovat nyt parasta aikaa hommissa.

Pellot pidetään vihreinä

Tilalla noudatetaan Itämerisäätiön uudistavan maanviljelyn määritelmää: pelloilla on ympärivuotinen kasvipeite, niitä viljellään viljelykierron mukaisesti, peltoalaa muokataan mahdollisimman vähän ja käytetään eloperäistä lannoitetta.

– Pellot pidetään mahdollisimman pitkään vihreinä. Kasvipeite toimii syksyn sateilla suodattimena niin, ettei kiintoainesta päädy vesistöön.

Tavanomaisesti peltoja kuormitetaan suurilla määrillä lannoitteita ja kasvinsuojeluaineita.

– Kyllä mekin niitä käytämme, mutta huomattavan vähän. Naudat hyödyntävät nurmea ja saamme niiltä orgaanista lannoitetta. Maanparannusaineena käytämme paperitehtaan kuitua, Eerola kertoo.

Pitkän tähtäimen hommaa

Isäntä tähdentää, että Setälä-Eerola ei ole luomutila.

– Se ei kuitenkaan tarkoita, etteikö toimintamme olisi hyväksi luonnolle ja sen monimuotoisuudelle.

Uudistukset ovat tietenkin maksaneet, mutta Eerola kannustaa investointeihin.

– Perinteisessä maataloudessa panostetaan aina kuluvaan vuoteen, mutta maaperän hoitaminen on pitkän tähtäimen hommaa, hän sanoo.

Peltoon voi joutua kerralla satsaamaan isommat eurot, mutta ajan saatossa kustannukset vähenevät.

– Elän tavallaan samassa maailmassa kuin isoisä 1930-luvulla, jolloin keinolannoitteita oli hyvin vähän saatavilla.

Jari Eerola

Maanviljelijä ja agrologi AMK.

Syntynyt 1973 Tuuloksessa.

Naimissa, perheeseen kuuluu kuusi lasta.

Isännöinyt Setälä-Eerolan sukutilaa vuodesta 2000 lähtien.

Opiskellut Hämeen ammattikorkeakoulun Mustialan yksikössä.

Toiminut luennoitsijana ja maanviljelyksen asiantuntijana useissa hankkeissa.

Harrastaa metsästystä ja ammuntaa.

Motto:

”Olen tottunut siihen, että asiat on vain tehtävä. Onnistuminen on kovan työn takana.”

Fingerpori

comic

Uusin Kaupunkiuutiset