Kaupunkiuutiset

Isä valmentaa ja poika kisaa

Suunnistus vaatii hyvää päätä ja nopeita jalkoja. Matkavauhti on osattava sovittaa pään mukaan, sillä väsynyt suunnistaja tekee helposti virheratkaisuja.

Tervakoskelainen Matias Lautamäki suunnistaa, juoksee ja hiihtää. Urheilevan 15-vuotiaan Matiaksen valmentaja ja samalla koko seuran juniorivalmentaja isä Asko Lautamäki kuului aikoinaan Hämeenlinnan Suunnistajien ykkösjoukkueeseen. Matias on omassa ikäkuokassaan tällä hetkellä ainoa kilpailija Hämeenlinnan Suunnistajissa.

Matias voitti ikäluokassaan yösuunnistuksen SM-hopeaa. SM-hopea tuli myös pitkällä 6,5 kilometrin matkalla. Tänä syksynä on edessä vielä erikoispitkän matkan 10 kilometrin SM-kisa. Viime vuonna tuli sprintissä kuudes sija, mutta tänä kesänä Matias ei päässyt A-finaaliin, johon pääsee 30 parasta karsinnasta. Matias kuitenkin voitti B-finaalin.

– SM-sprinttiin pääsee aina 30 parasta karsinnasta. Olin 31. ja hävisin viimeisen finaalipaikan kymmenellä sekunnilla yhden virheen takia, Matias kertoo.

Matias juoksee myös rataa 2000 ja 3000 metrillä. Näillä matkoilla hän sijoittui SM-kisoissa yhdenneksitoista. Hämeenlinnan Hiihtoseurassa Matias kuuluu nuorten valmennusryhmään. Mitään lajivalintaa ei Matias ole vielä tehnyt, mutta suunnistuksessa tulokset ovat olleet parempia.

– Suunnistus on päälaji, jota juoksu ja hiihto tukevat sopivasti. Suunnistuksessa viehättää sen vaihtelevuus, kisa on joka kerta erilainen. Oman suorituksen kokonaishallinta on tärkeää. Hyvä juoksukunto pitää olla ja oma juokseminen pitää osata rytmittää. Rastivälit voivat vaihdella, maasto muuttuu, eikä koko aikaa voi juosta täysillä

Valmennuksessa korostetaan muun muassa nollaamisen merkitystä.

Virheitä sattuu väkisin, mutta suunnistajan on osattava nollata itsensä nopeasti. Virhettä ei pidä jäädä harmittelemaan, sanoo Asko.

Nykypäivän suunnistaja ei käytä enää askelparimittaria

– Matkan oppii arvioimaan aika hyvin hankkimalla suunnistuskokemusta riittävästi, Matias itse arvioi.

Hyvä suunnistus on tärkeää etenkin sprintissä

Viidentoista sekunnin pummi voi sprintissä tai yösuunnistuksessa olla ratkaiseva. Nuorten sarjoissa muilla matkoilla se ei vielä ole iso virhe.

– Sitä ei enää ota juoksemalla kiinni, jos etumatkaa saanut ei tee virhettä. Yösuunnistuksessa tarkka kartanluku ratkaisee, koska pimeässä ei kiintopisteitä ole näkyvissä. Yöllä myös kompassin merkitys korostuu, sanoo Matias.

Yösuunnistusta voi harjoitella vain öisin, koska pimeys tuo oman elementtinsä koko lajiin.

– Kesällä on turhan valoisaa, eikä yöharjoittelu ole kovin tehokasta. Itselleni yöharjoitukset eivät ole suurinta herkkua. Treenin jälkeen oma kehoni ei lepää vielä moneen tuntiin, eikä nukkumisesta tahdo tulla mitään, sanoo Asko .

Suunnistusta voi harjoitella lähinnä vain suunnistamalla. Pienipiirteinen ja avokallioinen maasto on parasta treenimaastoa

– Harjoituksissa on erilaisia teemoja. Joskus suunnistaja saa eteensä kartan jossa on vain korkeuskäyrät. Niiden mukaan suunnistaminen on ehkä kaikkein vaativinta. Jos sen osa-alueen hallitsee, on suunnistustaito hyvässä mallissa, Asko selvittää.

Pohjoismaiset jokamiehen oikeudet ovat monelle eurooppalaiselle ihmetyksen aihe.

Suomalainen saa suunnistaa käytännössä jokaisessa metsässä vapaasti. Sitä vapautta ei ehkä aina osata arvostaa riittävästi.

Hiihtosuunnistusta eivät Lautamäet ole juurikaan harrastaneet.

– Kun talvet ovat mitä ne ovat, on hiihtosuunnistus aika vaikeaa. Muutama vuosi sitten kokeilin sitä Loimaalla ja sain juosta savisella pellolla sukset kädessä. Metsässä piti oikein etsiä missä ajettu hiihtoura kulki, muistelee Asko.

Asiasanat

Lisää kommentti

Kirjoita kommenttisi

Fingerpori

comic

Uusin Kaupunkiuutiset