Kaupunkiuutiset

Jäteveden puhdistus 
vai kuivakäymälät?

Veden käyttäminen on ongelmatonta kun vettä tulee hanasta kääntämällä ja veden saa juoksemaan ottamatta itse askeltakaan. Kunhan vähän maksaa. Päivittäinen lämmin suihku tai vessanpöntön vetäminen puhtaalla juomavedellä ei keskiverto hämeenlinnalaiselle aiheuta suuria intohimoja, mutta pitäisikö?

H-S Vesi on järjestänyt avoimien ovien päiviä. Käyttöinsinööri Marja Leimu lupaa esitellä jäteveden puhdistussysteemin, mutta hajuun pitää varautua.

Paroisten kunnallinen jätevedenpuhdistuslaitos perustettiin 1966, ensimmäinen laajennus tehtiin jo 1974. Pääosa jätevedestä pääpuhdistamoon tulee putkistoa pitkin, osa tyhjennetään tankkiautoista. Toiminta-alue laajenee koko ajan kun kaupunki kasvaa. Vanhinta osaa putkiverkostosta on korjattava jatkuvasti. Putket voivat hajotakin, jolloin jätevettä pääsee maastoon.

– Huomaa kyllä, että vessanpönttöä käytetään ruokakompostina, mutta ihmiset heittävät sinne kyllä muutenkin aika tavalla mitä vaan, toteaa Leimu.

Ensimmäisessä vaiheessa puhdistamolla erotetaan kiinteä materiaali mekaanisesti sihdeillä, kun toiminta sujuu normaalisti eikä putkistoon ole tullut tukoksia. Varsinainen puhdistus hoituu kaksivaiheisesti ja biologisesti, typen ja fosforin poistoa tehostetaan kemiallisesti.

Toiminnalle tuovat vakavia haasteita erilaiset yllättävät tilanteet, esimerkiksi rankkasateet hulevesien muodossa tai kun putkistoon pääsee vaikkapa öljyä. Vuosittaisia ympäristölupien ehtoja toiminnalle ei pystytä aina täyttämään. Puhdistamolta vesi lasketaan järveen, liete toimitetaan kompostoitavaksi.

Jätevedenlaitokset ovat raskaita vesistökuormittajia. Niihin kulkeutuu haitallisia aineita mm. kuluttajilta, teollisuudesta, maataloudesta ja jätteenkäsittelylaitoksilta sekä ilman kautta että hulevesien mukana. Jotkut haitta-aineet sitoutuvat puhdistusprosessin lietteeseen mutta monet eivät hajoa biologisen prosessin aikana. Tällaisia lääkeaineita löytyy särkylääkkeistä, antibiooteista ja hormoneista. Lisäksi on satoja muita kemikaaleja ja haitta-aineita, joita ei pystytä vielä seuraamaan ja joille ei voida asettaa puhdistuksessa mitään raja-arvoja.

Myös kuivakäymälä on vaihtoehto. H-S Veden jätevesijärjestelmään liittyminen ei ole pakottavaa, järjestelmään voi liittyä vain juomaveden osalta. Puhdas vesi ja jätevesi on hinnoiteltu erikseen.

Retulansaaressa asuvilla Katri ja Matti Erkamolla on sisätiloissaan Biolanin kompostoiva vessa, jota yleensä käytetään ulkotiloissa. He kutsuvat vessaansa dessaksi. Se on ollut mahdollista sijoittaa sisälle, koska tilassa on riittävästi korkeutta ja tilaa tyhjentää komposti. Hajut tuuletetaan pienellä tuulettimella ulkoilmaan. Katri Erkamo sanoo dessan toimivan oikein hyvin, kunhan kompostointiaineena käytetään riittävän karkeaa risuhaketta. Dessan kiinteä jäte kompostoidaan lehtikompostissa kolme vuotta ja on sitten hyvää ravinnetta. Suotoneste käytetään laimennettuna kasvukaudella kasvien lannoitteena. 

– Kuivakäymälöitä valitaan vessoiksi sekä ympäristösyistä että taloudellisista syistä, Huussi ry:n tiedottaja Sari Huuhtanen kertoo.

– Mutta ennen kaikkea se on vientituote, jolle on lupaavat, kasvavat markkinat. Kotimaisia osaajia kaivattaisiin enemmän. Valitettavasti meillä ei ole yritysyhteistyökumppaneita Hämeenlinnan seudulla, toivomme tietenkin. Kuivakäymälöitä voidaan asentaa uusiin ja vanhoihin taloihin. Erilaisia malleja on paljon.

Mahdollisuuksien torilla ensi lauantaina 11.6. klo 11.30–12 järjestetään paneeli aiheesta Puhdas vesi & sanitaatio.

Lisää kommentti

Kirjoita kommenttisi

Fingerpori

comic

Uusin Kaupunkiuutiset