fbpx
Kaupunkiuutiset

Hämeenlinnalainen Jenni Hirvonen joutui vaihtamaan alaa aikuisiällä – Oma kokemus kannusti opiskelemaan vyöhyketerapeutiksi

Jenni Hirvonen kokee nyt olevansa oikealla alallaan. Kuva: Heli Karttunen

Hämeenlinnalaisen Jenni Hirvosen Hoitohuone Terveyskerroin on toiminut Turuntie 11:sta jo vuoden päivät.

Hirvonen valmistui refleksologiksi eli koko kehon vyöhyketerapeutiksi kolme vuotta sitten .

– Kun jouduin vaihtamaan alaa, oli heti selvää, että lähden kouluttautumaan vyöhyketerapeutiksi.

Stressi romahdutti terveyden

Sitä ennen Hirvonen piti tilausleipomoa kotonaan Hämeenlinnan Renkovahassa.

– Kahden vuoden leipomotyön jälkeen minulla puhkesi astma, ja oli selvää, etten voinut enää jatkaa.

Lisäksi hänellä ilmeni useita ruoka-aineallergioita sekä herkistyminen kemikaaleille, tuoksuille ja sisäilmaongelmille.

– Olen myöhemmin ymmärtänyt, että kaiken taustalla oli stressi. Kun kalenteri oli buukattu kuukausiksi eteenpäin, tuli ylikuormitustila, Hirvonen pohtii.

Kun oma terveydentila romahti, aiempi kokemus vyöhyketerapiasta palasi mieleen.

– Heräsin ajattelemaan, että siitä voisin saada apua.

Omakohtainen kokemus teki vaikutuksen

Vyöhyketerapia on hyvin vanha , luontaisterapeuttinen , kokemusperäinen hoitomuoto , niin sanottu täydentävä hoito, josta tätä nykyä on saatu tutkimusnäyttöä esimerkiksi koliikkivauvojen hoidossa.

Hirvonen vakuuttui hoidosta 14 vuotta sitten omakohtaisen kokemuksen kautta.

Pienten lasten äitinä hän kärsi jatkuvasta hartiajännityksestä ja päänsärystä.

Kerran anoppi toi vierailullaan mukanaan vyöhyketerapeutin, joka teki Hirvoselle jalkojen vyöhyketerapiakäsittelyn.

– Ensimmäisellä kerralla vannemainen päänsärky lievittyi hieman, toisella kerralla vähän lisää ja kolmannen kerran jälkeen vaiva oli poissa. Oireet katosivat ilman, että hartioitani tai päätäni olisi mitenkään käsitelty. Se teki vaikutuksen.

Teoriaa ja käytännön harjoituksia

Hirvonen valmistui refleksologiksi MedikaNovasta 2019, kolmen vuoden opiskelujen jälkeen. Koulutukseen sisältyi teoriaa, kuten lääketieteen – ja luontaislääketieteen perusteita sekä ravitsemuskoulutusta, sekä yli 200 harjoitushoitoa.

Seminaarityönsä Hirvonen teki koko kehon vyöhyketerapian vaikutuksista tuoksuyliherkkyyteen sekä ylähengitystieoireisiin.

– Minulla oli pieni ryhmä asiakkaita, joilla oli ollut oireita pidemmän aikaa. Muutaman hoitokerran sarjalla saatiin kaikille jotakin apua.

Ihmiskeho heijastuu eri puolille

Hoidossa ideana on, että ihmiskeho heijastuu pienoiskoossa eri puolille kehoa ja näitä heijastealueita ja vyöhykepisteitä käsittelemällä aktivoidaan kehon omaa paranemissysteemiä. Heijastepisteet paikallistetaan niin sanotun vyöhykekartan perusteella.

Hoito tehdään käsin, erilaisin hieronta- ja painallustekniikoin, sekä vyöhykepuikoilla. Kuva: Heli Karttunen

Hoito tehdään käsin, erilaisin hieronta- ja painallustekniikoin, sekä vyöhykepuikoilla.

Kehonosan tai elimen epätasapainotila tai kuormitus tuntuu jalkapohjassa usein aristavana pisteenä hoitoa tehdessä.

– Vaikutusmekanismia on koetettu selittää monella tavalla, mutta yhtä ainoaa tapaa ei ole.

Asiakkaita vauvasta vaariin

Koko kehon vyöhyketerapiassa käsitellään jalkojen lisäksi muutakin kehoa. Hirvonen korostaa, että käsittely ei satu vaan hoito on hyvin lempeää.

– Asiakkaita on ollut vauvasta vaariin. Nuorten määrä asiakkaina on ollut kasvussa. Talvella oli hiljaisempaa, mutta keväällä vilkastui. Katsotaan, miten syksy etenee.

Usein hoitoon tullaan erilaisten kiputilojen, yliherkkyyksien, uniongelmien tai hormonaalisten asioiden takia, mutta myös ihan rentoutumismielessä.

Hoito räätälöidään aina tilanteen mukaan ja siihen sisältyy myös keskustelua asiakkaan tuntemuksista.

– Kun itse olen saanut tästä apua, koen, että olen oikealle tiellä.

Jenni Hirvonen on luonut vastaanottotilaan rauhoittavan sisustuksen, ja tila on myös tuoksuton. Kuva: Heli Karttunen

Jenni Hirvonen on luonut vastaanottotilaan rauhoittavan sisustuksen, ja tila on myös tuoksuton. Kuva: Heli Karttunen

Fingerpori

comic

Uusin Kaupunkiuutiset